Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Lähiruokaa lautasille ja politiikkaan

Kirsi Viljanen Julkaisupäivä 10.2.2020 10.37 Blogit MMM

Kylläpäs aika kuluu nopsaan! Hallituksen lähiruokaohjelman syntysanat lausuttiin vuonna 2011 – siis lähes 9 vuotta sitten! - Kataisen hallitusohjelmassa, ja siitä lähtien lähiruoka on luomun kera ollut yksi maamme maatalouspolitiikan strategisista kärjistä. Alkuun ohjelmalla oli pieni oma rahoitus, mutta 2015 lähtien teemaa on viety eteenpäin erityisesti yritysten omin toimin sekä maaseutuohjelman rahoituksen siivittämänä.

Kun katsoo peräpeiliin, näkee sen valtavan kehityskaaren, jonka lähiruoka on kulkenut. Lähiruokana ostetaan edelleen eniten jalostamattomia tuotteita kuten perunaa, juureksia ja vihanneksia sekä kananmunia, mutta lähiruuan jalostusaste on samaan aikaan ilahduttavasti noussut. Kauppojen lähiruokavalikoimat ovat laajentuneet, ja yrittäjät saavat yhä helpommin omia tuotteitaan kauppojen hyllyille. Maatiloilla suoramyyntitoiminta on vahvistunut, ja TNS Kantarin tutkimuksen mukaan sen laajentaminen kiinnostaa jatkossakin. Lähiruokaan kohdistuneen kiinnostuksen myötä ruoka on jälleen palannut pyörille, ja maassamme toimii muutama lähiruokaan erikoistunut kauppa-auto. Tuottajien yhteistyössä on voimaa, ja erilaisia yhteisiä myymälöitä, myyntiautoja ja –reittejä on ympäri Suomen. Ruokaa tilataan verkosta, ja appien kautta löytää yrityksiä yhä helpommin. REKO-renkaat ovat valloittaneet Suomen, ja palkittu malli on levinnyt useisiin muihin maihin. Lähiruokamarkkinoita järjestetään ympäri Suomea ja teema on esillä medioissa. Ja vaikka paljon tekemistä vielä riittää, ilahduttavan moni kunnistamme muun muassa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla on jo tehnyt lähiruokaa esiin nostavia strategisia linjauksia ja lisännyt sen osuutta ruokahankinnoissaan.

Lähiruuasta on haettu apua maatalouden kannattavuushaasteisiin. Isossa kuvassa se ei vielä ikävä kyllä näy, vaan lähiruokayritykset kohtaavat samoja kannattavuusongelmia kuin koko alkutuotantosektori. Monilla tiloilla ja yrityksissä lähiruoka on kuitenkin luonut menestyksen edellytyksiä. Tarvitsemmekin lisää tutkimusta näiden edelläkävijöiden onnistumisten taustoista.

Erilaisten selvitysten ja trendiraporttien mukaan ruuan jäljitettävyys ja kestävyys ovat vahvimpia tulevaisuuden kuluttamisen muutosvoimia, ja lähiruoka osuu näihin hyvin. Ruuan alkuperä halutaan tietää, ja lähellä tuotetun ruuan juurille pääsee helpommin kuin megalomaanisen globaalin ruokaketjun läpikäyneen tuotteen. Lähiruuan ostamisen kautta halutaan tukea oman alueen taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia, ja tätä kautta hallitaan paremmin kokonaiskestävyyttä.

Lähiruokaohjelmaa päivitetään parhaillaan vastaamaan paremmin nykypäivää ja erityisesti tulevaisuutta. Päivityksen taustalla on ulkopuolisen arvioinnin suositukset, joita ohjelmaan viedään sisään. Mitä lähiruuan kehittämiseen liittyviä asioita sinä haluaisit nostettavaksi esiin valtioneuvostotasoisessa lähiruokaohjelmassa? Kiitos jo etukäteen, jos annat omia kommenttejasi ja huomioitasi vaikka tähän bloggaukseen vastaamalla tai lähettämällä niitä osoitteeseen lahiruoka(at)mmm.fi!

Kirsi Viljanen
erityisasiantuntija, ruokaosasto, maa- ja metsätalousministeriö

twitter: @ViljaKirsi

Kirsi Viljanen MMM Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja