Lähiruoka on vakiinnuttanut asemaansa kuluttajien ja ammattilaisten keskuudessa eikä ihme, kukapa ei arvostaisi puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista lähellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka on myös ollut pitkään yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä, ja lähiruokaohjelman yksi tavoite on ollut kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä.

Edellisessä kirjoituksessani kerroin, miten lähiruoan käytössä on onnistuttu Ikaalisten ateriapalvelussa. Tällä kertaa vieraillaan Keski-Suomessa, ja kerron mitä paikallisia tuotteita Jyväskylän ateriapalvelujen tuottaja on ottanut käyttöön, mikä on ollut haasteellista, ja mitkä ovat lähiruoan käytön tulevaisuuden näkymät.

Kylän Kattaus on Jyväskylän kaupungin liikelaitos, joka tuottaa lounas- ja päivällisaterioita, yhteensä noin 24 000 annosta päivässä. Lähiruoka merkitsee Kylän Kattaukselle Keski-Suomen maakunnasta tulevaa paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Eli ruokaa, joka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista. Jyväskylässä pidetään lähiruokaa ja paikallisten yritysten toimintakyvyn säilymistä tärkeänä myös alueellisen huoltovarmuuden kannalta.

Jyväskylässä käytetyt paikalliset tuotteet ovat mm. leipä ja leipomotuotteet, maito, tuore mansikka, puolukka sekä särki. Kokeilussa on ollut myös esimerkiksi alueelta hankittua lahnaa, nokkosta ja härkäpapua.

Kylän Kattauksen johtajan Tuija Sinisalon mukaan heidän tavoitteenaan onkin edelleen monipuolistaa ja kasvattaa lähiruoan osuutta tiivistämällä yhteistyötä lähiruokasektorilla toimivien kesken sekä osallistumalla lähiruokaa edistäviin hankkeisiin. Jatkoa ajatellen on kartoitettu myös muita tuotteita, joihin lähialueelta löytyy potentiaalia, kuten marjat, sipuli, porkkana, hunaja sekä viljatuotteet.

Haasteina lähiruoan laajemmalle käytölle ovat Jyväskylän ateriapalveluiden tuottajan näkökulmasta olleet vaadittu tuotannon volyymi ja tuotteiden jalostusaste sekä logistiikka, tuottajien sitoutuminen ja toimitusvarmuus. Ongelmia voidaan kuitenkin Sinisalon arvion mukaan ehkäistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja tiedonkulkua parantamalla. Toki uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii resursseja myös omalta tuotekehitykseltä.

Kylän Kattauksen asiakkaat eivät ole osanneet ainakaan toistaiseksi toivoa lähiruokaa, mutta toisaalta sen käytöstä ei ole isommin viestitty heille. Jatkossa viestintään aiotaan panostaa enemmän ja asiakkaille kerrotaan lähellä tuotetun ruoan käytöstä ja merkityksestä. Kylän Kattauksella on tarkoitus tulevaisuudessa kasvattaa myös itse ruokaa, esimerkiksi yrttejä, todellista lähiruokaa parhaimmillaan!

Auli Väänänen
erityisasiantuntija

Twitter: @hankintalahetti