Tietoa Suomesta

Tietoa maataloudesta

Suomea pidetään maailman pohjoisimpana maatalousmaana. Tästä huolimatta maataloustuotanto on onnistuttu järjestämään niin, että tuotanto vastaa lähes kotimaista kulutusta. Pohjoisen sijainnin, tuotantomenetelmien sekä kestävyyden tavoittelunansiosta suomalainen maatalous tuottaa monilla mittareilla mitattuna maailman puhtainta ruokaa. Luonnonmukaisen tuotannon osuus pinta-alasta oli noin 13 prosenttia vuonna 2018.

Suomen maatalous nojaa paljolti pohjoiseen ilmastoon hyvin soveltuviin nurmiin ja pohjoisiin viljalajikkeisiin. Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta viime vuosina viljakasveilla on ollut runsas miljoona hehtaaria ja nurmella noin 700 000 hehtaaria.

Pohjoisissa olosuhteissa nurmi hyödyntää parhaiten lyhyen kasvukauden. Juuri nurmen ansiosta maatalouden taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta Suomessa on maidontuotanto. Maitoa Suomessa tuotetaan noin 2,3 miljardia litraa vuosittain. Naudanlihan tuotanto perustuu Suomessa pääosin lypsyrotuisiin eläimiin.

Lihaa kulutetaan Suomessa enemmän kuin tuotetaan. Naudanlihan tuotanto on vakiintunut noin 85 miljoonan kilon tasolle, mutta sianlihan tuotanto on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nyt noin 170 miljoonan kilon tasolla. Siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut yleisen trendin mukaisesti jo 135 miljoonaan kiloon. Suomessa kasvatetaan myös lampaita ja lampaanlihaa tuotetaan noin 1,5 miljoonaa kiloa. Poronlihaa tuotetaan pohjoisilla poronhoitoalueilla hiukan enemmän, noin kaksi miljoonaa kilogrammaa vuodessa.

Suomen tärkeimmät viljakasvit ovat ohra ja kaura, seuraavina tulevat vehnä ja ruis. Lisäksi pelloilla kasvatetaan mm. öljykasveja ja erikoiskasveja kuten kuminaa sekä sokerijuurikasta ja perunaa.

Suomessa oli vuonna 2018 noin 47 000 maatilaa. Lähes kaikki maatilat Suomessa ovat perheviljelmiä. Maatalouden töistä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä tekevät 80 prosenttia.

Tuotantoeläinten hyvinvointia on edistänyt pitkään jatkunut ja määrätietoinen eläinten terveydenhuoltotyö sekä antibioottien hallittu käyttö. Lisäksi Suomessa ei ole koskaan juurtunut eläinten pitoon siipikarjan nokan tai sikojen hännän typistystä. Näiden seikkojen mahdollistamiseksi Suomessa on totuttu kiinnittämään huomiota eläinten olosuhteisiin, mikä on merkittävästi edistänyt tuotantoeläinten hyvinvointia. Tämän ansiosta suomalainen ruoka on turvallista, puhdasta ja vastuullisesti tuotettua.

Tietoa maaseudusta

Erilaiset maaseutualueet ovat erottamaton osa suomalaista menestystä ja yhteiskuntaa. Maaseuduksi luokitetuilla alueilla sijaitsee valtaosa maamme aineellisista luonnonvaroista. Niiden kestävä käyttö luo edellytyksiä kiertotalouden kehitykseen. Arjen sujuvuus, kuten hyvät tietoliikenneyhteydet ja toimivat liikenneyhteydet ovat avainasemassa maaseuduilla.

Maaseutualueet kattavat 95 prosenttia Suomen pinta-alasta. Maaseutualueilla asuu vakituisesti noin 1,6 miljoonaa suomalaista, ja säännöllisesti vapaa-ajallaan noin 2,1 miljoonaa suomalaista.

Maaseutualueet jaotellaan eri luokituksien mukaan. Kuntapohjaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan maaseutumaisiksi kunniksi lasketaan ne, joiden väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000. Lisäksi maaseutumaisiksi kunniksi lasketaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000.

Noin 40 % suomalaisten liikeyritysten toimipaikoista sijaitsee maaseutualueilla. Tämä on yhteensä 150 000 yritystä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 30 % sijaitsee maaseutualueilla. Maaseudut luovat monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjyydelle – niin maatalousyrityksille kuin luovan alan digiyrityksille. Maaseuduista koottu kansallinen tilannekatsaus julkaistaan joka kolmas vuosi.

Monipaikkainen asuminen ja paikkariippumaton työskentely lisää maaseutualueiden väestöä kausittaisesti jopa moninkertaisesti. Matkailijat ja luonnon parissa harrastavat lisäävät omilta osiltaan maaseutualueilla liikkuvien ja maaseudun palveluja hyödyntävien ihmisten määrää. Tämä laaja monipaikkaisuus-ilmiö ei toistaiseksi kuitenkaan näy väestötilastoissa, jotka lasketaan vuoden viimeisen päivän mukaan.

Maaseudun kehittäminen ja maaseutupolitiikka tähtäävät siihen, että hyvän elämän sekä monipuolisen yritystoiminnan edellytykset ovat olemassa kaikkialla maaseudulla.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Tietoa metsistä

Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia on metsää eli enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomi sijaitsee boreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Pääpuulajit ovat mänty, kuusi ja koivu, joita kaikkia hyödynnetään taloudellisesti. Suomalaiset metsät ovat myös merkittävä hiilinielu. Metsiä hoidetaan ja käytetään aktiivisesti kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan.

Suomessa on paljon yksityismetsänomistajia: 600 000 yksityistä metsänomistajaa omistaa 60 prosenttia Suomen metsistä. Lisäksi valtio ja suuret yritykset omistavat metsää.

Suomen metsistä on suojeltu 12 prosenttia. Suurin osa suojelluista alueista on Pohjois-Suomessa. Suojelumetsää on 2,7 miljoonaa hehtaaria ja talouskäytössä olevaa metsää 20,1 miljoonaa hehtaaria. Suojelu kohdistuu sekä yksityisten että valtion omistamiin metsiin.

Metsillä on suomalaisille monenlaisia merkityksiä. Metsätalous on yhä Suomen tärkeimpiä teollisuudenaloja. Se työllistää 65 000 ihmistä. Tuotannon arvo oli 4,1% bruttokansantuotteesta vuonna 2017 ja viennin arvo 11,7 miljardia euroa. Tärkeimmät tuotteet ovat selluloosa, kartonki, paperi ja sahapuutavara.

Metsien virkistyskäyttö on Suomessa hyvin laajaa ja jokamiehen oikeus takaa kansalaisille hyvät mahdollisuudet nauttia metsien tarjoamasta hyvinvoinnista. Suomalaiset liikkuvat mielellään metsissä ja keräävät sieltä sekä kotikäyttöön että myyntiin marjoja ja sieniä. Luonnontuotealan liikevaihto oli vuonna 2017 noin 530 miljoonaa euroa. Lisäksi riistan metsästys on merkittävä harrastus Suomessa.

Suomi on metsäpolitiikassa kansainvälisesti aktiivinen ja aloitteellinen maa. Metsäyhteistyötä on tehty pitkään mm. Kiinan ja Afrikan maiden kanssa. Suomessa sijaitsee myös Euroopan metsäinstituutti.

Tietoa kalataloudesta ja vesistä

Suomella on pitkä rannikko ja maan pinta-alasta on järviä enemmän kuin minkään muun EU-maan pinta-alasta. Kalastus on merkittävä toimeentulon lähde noin 2000 ammattikalastajalle. Kalanviljely tuottaa meri- ja sisävesialueella arvokkaita kalalajeja pääasiassa kotimaiseen kulutukseen. Kalatalouden arvoketjun arvo Suomessa on noin miljardi euroa. Kalastusta harrastaa lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Lisäksi kalastusmatkailu on nouseva matkailun muoto. Virtavesien kunnostus ja kalateiden rakentaminen on nouseva trendi, jonka avulla pystytään elvyttämään ja palauttamaan kalakantoja Suomen lukuisiin jokiin.

Vesistöjen kunnossapitoon kiinnitetään Suomessa erityistä huomiota. 85 prosenttia Suomen järvistä luokitellaan erinomaiseksi tai hyväksi laadultaan. Kaikkialla Suomessa hanavesi on laadultaan erinomaista eikä pullotetun veden käyttö ole tarpeellista. Itämeren kunnon parantamiseksi tehdään pitkäjänteistä työtä. Veden laatu Suomenlahdella ja Saaristomerellä on parantunut jo pitkään, mutta rannikkovedet ovat paikoitellen edelleen rehevöityneitä.

Tietoa biotaloudesta

Suomi on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.  Ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, globaalin talouden murros, arvojen ja asenteiden muutos sekä väestörakenne ja kaupungistumiskehitys ovat maailmanlaajuisia muutostekijöitä.  Tarvitaan kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan turvata puhtaan ruuan ja veden saatavuus ja kestävän kehityksen mukainen luonnonvaratalous sekä maaseutualueiden menestys.  Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen.  Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, turvaa ekosysteemipalveluiden toiminnan ja luo kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä ”Kasvun kärjet”. Suomesta on viimeisten viiden vuoden aikana kehittynyt kestävän biotalouden kärkimaa.  Biotalouden arvo on noussut, uusia biojalostamoinvestointeja on tehty, koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu ja biomassojen saatavuutta ja kestävää käyttöä on edistetty mm. tietojärjestelmiä kehittämällä. 

EU:n biotalousstrategia julkaistiin komission tiedonantona vuonna 2012.  Tiedonannossa jäsenmaita kehotettiin laatimaan omat kansalliset biotalousstrategiansa, kuten Suomi nopeasti tekikin.  EU:n biotalousstrategia päivitettiin vuonna 2018.  Komissio on pyytänyt Suomen järjestämään Euroopan biotalouskonferenssin osana puheenjohtajakauden ohjelmaa.  Konferenssi pidetään Helsingissä 9.7. 2019.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala vastaa monista biotalouteen kuuluvista osa-alueista, joita ovat ruokaturva, ruokaturvallisuus, kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä, huoltovarmuus, puhdas vesi, eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouteen perustuvien elinkeinojen kestävyyden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen.  Eettiset näkökohdat ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa hankkimalla uutta käsitteellistä tutkimustietoa niistä arvoista ja ajattelutavoista, joilla systeeminen muutos kohti biotaloutta toteutetaan.