- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus ja paikkatiedot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
Hakijat: Maanmittauslaitos (MML), Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Eija Honkavaara (MML)
Kokonaisrahoitus: 180 000 €
Hankeaika: 1.1.2020-30.6.2023
Suomen maatalous on kärsinyt jo pitkään heikosta kannattavuuskehityksestä. Reijo Karhisen 7.2.2019 julkaistussa selvityksessä esitetään laaja-alaista ja kunnianhimoista peltoihin kohdistuvaa Peltoreformi 2025 –kehittämisohjelmaa kannattavuuden parantamiseksi. Tilusjärjestelyt ja vapaaehtoiset tilusvaihdot tuovat huomattavia tehokkuushyötyjä tiluskokojen kasvaessa ja maatilan sisäisen liikenteen vähentyessä. Eräänä keinona tilusrakenteen parantamisen vauhdittamiseen on ehdotettu yhtenäisen peltojen pisteytysjärjestelmän käyttöönottoa koko Suomeen. Nykyaikaista kaukokartoitustekniikkaa, erityisesti drooneja ja uuden sukupolven satelliitteja, ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty näissä tehtävissä. Tässä hankkeessa valjastetaankin digitalisaatio ja nykyaikainen kaukokartoitustekniikka peltorakenteen parantamisen hyväksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää pellon arviointia ja pisteytystä objektiivisin kaukokartoitusmittauksin. Työssä tutkitaan PeltoOptimi-työkalun hyödyntämistä ja kehitystarpeita tilusrakenteen parantamisen yhteydessä sekä kehitetään drooneihin ja satelliitteihin perustuvia mittausmenetelmiä keskeisten peltojen tuotantokykyyn vaikuttavien parametrien määrittämiseksi. Näitä ovat pellon pinta-alan ja muodon lisäksi mm. kuivatusolosuhteet, tiivistyminen, maalaji, tuotantokyky ja topografia. Peltojen tuotantokyky on oleellinen osa pisteytysjärjestelmää, mutta sen objektiivinen arviointi on haastavaa, mutta tärkeää viljelijöiden yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi. Hanke tähtää vauhdittamaan maanviljelijöitä taloudellisesti kannattavien ja ympäristöllisesti hyödyttävien tilusjärjestelyjen sekä vapaaehtoisten maakauppojen ja tilusvaihtojen syntymistä ja näin edistämään maatalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamista. Hankkeen antama tieto pellon tuotantokykyyn vaikuttavista tekijöistä auttaa peltojen parantamistoimenpiteiden suunnittelussa myös mahdollisten järjestelyjen jälkeen.