- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus ja paikkatiedot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
Hakijat: Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Päivi Rajala-Schultz (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 195 000 €
Hankeaika: 1.4.2020-1.7.2023
Suomalaisen maidontuotannon yksi merkittävimmistä haasteista on korkea lehmäkuolleisuus. Se aiheuttaa tuottajalle suuria taloudellisia tappioita, rasittaa ympäristöä, heikentää eläinten ja tuottajien hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti elinkeinon imagoon. Tuotannon kannattavuus on maitotilojen elinehto. Kannattavuutta lisäävät ja eläinten hyvinvointia edistävät toimet ovat elintärkeitä. Vuosittain poistuvista lypsylehmistä peräti neljäsosa kuolee tiloille. Lehmät poistuvat tuotannosta liian nuorina ja paras maidontuotantokapasiteetti jää saavuttamatta. Menetettyjen maitokilojen ja teuraspalkkioiden lisäksi kuluja syntyy korvaavien hiehojen suuremmasta kasvatustarpeesta. Korkea kuolleisuus on merkki eläinten alentuneesta hyvinvoinnista ja vaikuttaa kuluttajien mielikuvaan suomalaisesta maidontuotannosta. Se rasittaa myös ympäristöä, kun halutun maitomäärän tuottamiseen tarvitaan suurempi eläinmäärä.
Suomalaisten lypsylehmien kuolinsyistä ei ole kattavaa tietoa. Tiedon puute vaikeuttaa ongelmiin puuttumista ja riskien hallintaa. Alhaiset tutkimusmäärät vaikuttavat tautivalvontaan ja lisäävät riskiä vaarallisten eläintautien leviämiseen. Osa naudoilla esiintyvistä taudeista voi tarttua ihmisiin vaikuttaen elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä kansanterveyteen. Meiltä puuttuu perustietoa lehmäkuolleisuuden alueellisesta vaihtelusta ja sen yhteydestä mm. tilan tuotantosuuntaan, navettatyyppiin tai karjakokoon.
Hankkeen tavoitteena on selvittää lypsylehmien ennenaikaiseen kuolemaan johtavat syyt ja sille altistavat riskitekijät. Tutkimuksessa saatavat tulokset mahdollistavat ehkäisevien toimien ja neuvonnan suunnittelun lehmäkuolleisuuden alentamiseksi. Hankkeesta hyötyvät eläimet, maitotilayrittäjät, eläinlääkärit ja maidontuotantosektori. Se antaa tietopohjan toimenpiteille, joiden avulla voidaan vaikuttaa tuottajan ja koko maidontuotantosektorin talouteen, eläinten, tuottajien ja ympäristön hyvinvointiin, tarttuvientautien hallintaan sekä parantaa mielikuvaa suomalaisesta maidontuotannosta.