KYSELY ON PÄÄTTYNYT 31.10.2017

Verkkokysely poronhoidosta ja sen ohjauksesta

-> Webbenkät om renskötsel och styrning av den

Kerro mielipiteesi: Kaikille avoin verkkokysely poronhoidosta ja sen ohjauksesta

Taustatietoa kyselystä ja poronhoidosta:

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut kaikille avoimen poronhoitoa koskevan verkkokyselyn, joka on avoinna lokakuun 2017 loppuun asti. Kyselyn tarkoitus on kerätä kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä poronhoitoon liittyen. Tavoitteina on saada selville, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia vastaajat näkevät poronhoidossa, ja mihin suuntaan poronhoitoa tulisi kansalaisten mielipiteiden perusteella ohjata tulevaisuudessa. Samalla kysely antaa kuvaa nykyisen poronhoidon ohjauksen toimivuudesta. Ministeriö julkaisee kyselyn pääasialliset tulokset verkkokyselyn yhteenvedon valmistuttua.

Vastattuanne kyselyyn, voitte halutessanne tallentaa vastauksenne PDF-tiedostona. 

-> Siirry kyselyyn

 

Taustatietoa porotaloudesta
Porotalouden kannattavuuskehitys alueittain (lähde: Luonnonvarakeskus)

                               Poronhoidon ohjaus

Lue lisää poronhoidosta

Poronhoito Suomessa

Poronhoitoa saa harjoittaa Pohjois-Suomessa 122 936 neliökilometrin laajuisella poronhoitoalueella, joka kattaa 36 % koko Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalue on laajuutensa vuoksi hyvin monipuolinen ja se sisältää useita eri kasvuvyöhykkeitä, maankäyttömuotoja sekä väestö- ja porotiheyksiä. Viime poronhoitovuonna Suomessa oli 191 473 eloporoa. Sallittu eloporojen määrä vuosina 2010–2020 on 203 700 kpl. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ylimmän sallitun eloporomäärän kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, ottaen huomioon esimerkiksi talvilaidunalueiden kestävän tuottokyvyn. Luonnonvarakeskus toteuttaa parhaillaan laajaa porolaidunten inventointihanketta, joka valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään, kun uutta eloporokiintiötä säädetään vuosille 2020–2030.

Viimeisimpänä poronhoitovuonna, 1.6.2015–31.5.2016, Suomessa oli 4421 poronomistajaa ja poronhoito muodosti merkittävän elinkeinon noin 1000 kotitaloudelle. Suomessa poroja voivat omistaa poronhoitoalueella pysyvästi asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiset sekä paliskunnat. Eri alueiden poronomistajat, eli osakkaat, muodostavat paliskuntia, jotka ovat pinta-aloiltaan ja poromääriltään erikokoisia poronhoitoyksiköitä, jotka vastaavat poronhoidosta omalla alueellaan. Paliskunnan tehtävänä on huolehtia muun muassa siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi.

Poronhoito elinkeinona ja matkailuvalttina

Poronhoito mahdollistaa monipuolisen elinkeinon harjoittamisen. Perinteisesti poronlihanmyynti on muodostanut poronomistajille tärkeimmän tulonlähteen, mutta lisäksi poroista saadaan materiaaleja myös nahka-, luu- ja sarvituotteisiin. Pohjois-Suomeen suuntautuvan kasvavan turismin myötä 

matkailun merkitys on korostunut, ja se luo monille poronomistajille merkittävän tulon perinteisen poronhoidon rinnalle. Porotilavierailut ja poroihin liittyvät ohjelmapalvelut toimivat vetonauloina erityisesti ulkomaalaisille turisteille. Vain osa poronomistajista saa elantonsa pelkästään porotaloudesta, joten useat poronomistajat harjoittavat lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätaloutta. Poronomistajien lisäksi porotalous työllistää välillisesti runsaasti ihmisiä mm. lihanjalostus-, käsityö-, logistiikka-, matkailu-, vähittäismyynti- ja ravintola-aloilla.

Vapaan laidunnuksen vastuut

Poroilla on poronhoitoalueella maanomistussuhteista riippumaton vapaa laidunnusoikeus. Poroja on kuitenkin hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan tai haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutenkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle tai asutukselle. Muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Paliskunnalla on velvollisuus toimittaa haittaporot pois alueelta ja tarvittaessa paliskunta on velvollinen rakentamaan aidan tiettyjen alueiden suojaamiseksi. Aitaamisen edellytyksenä on, että se on tarpeen vahinkojen estämiseksi, ja että kustannukset ovat kohtuulliset aitaamisesta saatavaan hyötyyn nähden.

Paliskunnalla on vahingonkorvausvastuu, mikäli se laiminlyö velvollisuutensa ja porot aiheuttavat vahinkoa maa- tai metsätaloudelle, tai muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, puutarhoille, vakinaisten asuntojen pihoille tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Aitaamiseen tai vahingonkorvauksiin liittyvät ristiriitatilanteet ratkaisee arvioimislautakunta, joka koostuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämästä puheenjohtajasta ja kahdesta muusta jäsenestä. Toinen jäsenistä edustaa paikallisia maataloustuottajia ja toinen sitä paliskuntaa, jota ratkaistava asia koskee. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut keväällä 2017 porotalouden alueellisen neuvottelufoorumin, jonka tarkoituksena on ennakoivasti vähentää poronhoitajien ja muiden toimijoiden välisiä ristiriitoja.

Poronhoidon ohjaus

Porotalous kuuluu Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja poronhoitoa säätelee Poronhoitolaki (848/1990). Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvoo Lapin aluehallintovirasto. Lapin Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus vastaa Paliskuntain yhdistyksen tulosohjauksesta ja porotalouden tukihakemuksista. Viranomaisten lisäksi paliskunnat muodostavat Paliskuntain yhdistyksen, jonka tehtävänä on mm. toimia paliskuntien yhdyssiteenä, kehittää poronhoitoa ja porotaloutta, edistää poronhoidon tutkimusta, poronhoitoa koskevaa koetoimintaa ja poronjalostusta.

 

 

Ohjeet vastauksen lähettämiseen kirjeitse

Tietokoneen tai internetyhteyden puutuessa kaikille avoimeen kyselyyn voi toimittaa vapaamuotoisen vastauksensa paperisena osoitteeseen:

Maa- ja metsätalousministeriö

Kirjaamo, Porotalous vuoden 2017 kysely

PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO

Tietoa muilla kielilla

Kysely muilla kielillä