Asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä voimaan
Vuoden alussa voimaan tullutta eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaa lakia (1069/2021) täydentävä asetus tulee voimaan 24. tammikuuta. Asetuksella tarkennetaan tiettyjä kansallisia toimenpiteitä eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin osalta, sekä käytetään sitä kansallista liikkumavaraa jonka uusi EU –lainsäädäntö mahdollistaa.
Pitopaikan toimijoilla on jatkossakin tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Kirjaamisvelvoite pitää sisällään mm. vaatimuksen pitää kirjaa kaikista pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä, sekä eläinlajeista, eläinluokista, ja eläinten lukumääristä. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta, joko sähköisessä muodossa tai paperilla. Kirjaamisvelvoitetta ei kuitenkaan vaadita, jos toimija ilmoittaa vastaavat tiedot suoraan sähköistä ilmoitusväylää käyttäen rekisteriin siinä määräajassa, jossa vastaavat tiedot tulee rekisteriin ilmoittaa. Kirjaamisvelvoite koskee jokaista rekisteröityä pitopaikkaa.
Rekisteriin tehtävien ilmoitusten ja määräaikojen osalta merkittävin muutos aiempaan verrattuna koskee lampaiden ja vuohien syntymäilmoituksen määräaikaa. Lampaiden ja vuohien syntymää koskevat tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin 90 päivän kuluessa eläimen syntymästä. Vastaava määräaika koskee jatkossa myös lammas- ja vuohieläinten merkitsemistä. Aiemmin vastaava määräaika oli kuusi kuukautta eläimen syntymästä. Ennen asetuksen voimaantuloa syntyneiden lammas- ja vuohieläinten osalta ilmoitusaika on edelleen kuusi kuukautta. Määräajan muutoksella pyritään varmistamaan lammas- ja vuohieläinten parempi jäljitettävyys, sekä vähentämään väärinkäytösten mahdollisuutta. Tarkemmat tiedot rekisteriin ilmoitettavista eläinlajikohtaisista määräajoista, sekä teurastamoiden ilmoitusvelvollisuuksista löytyy asetuksen 3. pykälästä.
Tilapäismerkin käyttö laajenee jatkossa nautaeläinten lisäksi koskemaan myös lammas- ja vuohieläimiä. Tilapäismerkin käyttäminen on mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa teurastettavaksi lähtevän nauta-, lammas- ja vuohieläimen tunnistimista vain toinen on pudonnut, vaurioitunut tai tullut lukukelvottomaksi ajallisesti niin lähellä teuraskuljetuksen lähtöä pitopaikasta, että korvaavan tunnistimen toimittaminen perille pitopaikkaan ei olisi enää mahdollista. Tilapäismerkin käyttöönotolla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa yksittäinen eläin jäisi teuraskuljetuksesta pois jääden mahdollisesti yksin pitopaikkaan. Muista eroon jäävä eläin on eläimen hyvinvoinnin kannalta haitallista. Yksittäin jääneen eläimen käsittely voi olla myös työturvallisuusriski.
Vesiviljelypitopaikkojen osalta rekisteröintiin sekä tietojen kirjaamista ja säilyttämistä koskeviin toimijoiden velvoitteisiin tuli asetuksessa poikkeuksia. Mm. joidenkin omaan kulutukseen vesiviljelyeläimiä pitävien kotitalouksien, sekä tiettyjen koristevesieläimiä kuljettavien ei tarvitse pitää kirjaa vesieläimistä.
Uudessa laissa säädetään eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä nyt myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä tullaan velvoittamaan kaikkien koirien yksilöllistä tunnistamista, sekä rekisteröimistä viranomaisrekisteriin. Ruokavirasto kilpailuttaa rekisterin ylläpidon ja eläintenpitäjien asiakaspalvelun. Tavoitteena on saada rekisteri käyttöön vuoden 2023 alkuun mennessä. Lain nojalla on myöhemmin mahdollista velvoittaa myös kissat tunnistettavaksi ja rekisteröitäväksi. Tämä on tarkoitus tehdä 1.1.2026 alkaen.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Anssi Welling p. 0 295162151, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi
