Hyppää sisältöön
Media

Ilmastokestävä viljely tukee huoltovarmuutta ja luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 20.6.2022 9.28
Uutinen
Ryhmä viljelijöitä oraalla olevalla pellolla aurinkoisessa säässä
Kuva: Eija Hagelberg

Ilmastonmuutosta hillitsevät ja siihen sopeutumista tukevat viljelykeinot vahvistavat myös huoltovarmuutta, ruokaturvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi ne tarjoavat tiloille ja muille yrittäjille uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa Hiilestä kiinni -hankkeissa viljelijöille tarjotaan tietoa ja tukea, jonka avulla he voivat kehittää tilaansa.

Maatalous on tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa maankäyttösektorin Hiilestä kiinni
-ilmastotoimenpidekokonaisuudessa vahvistetaan maatalouden ilmastokestävyyttä edistämällä hiiltä sitovia ja varastoivia viljelytapoja ja tekniikoita sekä kehittämällä uusia kuluttajia kiinnostavia tuotteita ja palveluja. Ilmastokestäviä viljelytapoja on tutkittu, kehitetty ja pilotoitu keväästä 2020 lähtien lukuisissa kehittämishankkeissa.

Hankkeissa tutkijat ja viljelijät keräävät yhdessä tietoa erilaisista maatalouden ilmastokestävyyttä edistävistä viljelymenetelmistä. Viljelijöille tarjotaan myös koulutusta ja valmennusta, jota he voivat hyödyntää työssään omalla tilallaan.

"Meillä ei ole valmista käsikirjoitusta siitä, mitä pitää saada aikaan. Menemme sen mukaan, mikä on viljelijöistä parasta. Alueet ja maalajit ovat erilaisia, joten myös keinot voivat vaihdella tilakohtaisesti paljonkin", kertoo tilannetajuista hiiliviljelyä kehittävää hanketta vetävä projektijohtaja Eija Hagelberg Baltic Sea Action Group -säätiöstä.

Ilmastonmuutos ja ruoantuotantoon kohdistuvat kestävyysodotukset haastavat uusien toimintatapojen haltuunottoon. Viljelijät ovat muutoksen tekijöinä avainroolissa. Keskeistä on työn taloudellinen kannattavuus ja sen vahvistaminen. Hiilestä kiinni -hankkeet kannustavat ja opastavat viljelijöitä tekemään kokeiluja pienilläkin alueilla, jolloin riskit ovat pienempiä ja toiminta kustannustehokkaampaa.

"Ilmastokestävyyden ohella Hiilestä kiinni -hankkeissa korostuvat luonnon monimuotoisuuden sekä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden huomioiminen. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Suomea ja eri alueilla korostuvat erilaiset kysymykset", kertoo johtava asiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hankkeet tarjoavat viljelijöille verkoston ja alustoja yhteiselle keskustelulle.

"Vertaisoppinen on todetusti tehokas tapa edistää hiiliviljelyn toimenpiteitä. Se kannustaa kokeilemaan", Hagelberg toteaa.

Kun pelto on kunnossa, moni muukin asia on

Maaperän kasvukunto on avainasemassa siinä, paljonko pelto sitoo hiiltä. Lisäksi peltomaan hyvä kasvukunto takaa satovarmuuden. Siksi maan kasvukuntoa kannattaa kehittää erilaisilla keinoilla.

Tilannetajuinen hiiliviljely tarkoittaa Hagelbergin mukaan sitä, että reagoidaan nopeasti muutoksiin ja ollaan valmiita muuttamaan suunnitelmia lennossa. Esimerkiksi ennalta arvaamattomat sääolosuhteet voivat vaatia nopeaa reagointia, jotta pelto toimisi samanaikaisesti tuottavana ja hiiltä varastoivana.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, FutureCrops 2.0 -hanketta vetävä Marjo Keskitalo muistuttaa, että kasvit vaikuttavat aina kasvupaikkansa luontoon ja maaperään. Hankkeessa tarkastellaan valtavirrasta poikkeavia peltokasveja, joissa on hiilen sidonnan, monimuotoisuuden ja
ravitsemuksen kannalta kiinnostavia ominaisuuksia.

"Palkokasvien viljely esimerkiksi vähentää fossiilitypen käytön tarvetta pelloilla, mikä auttaa ruokajärjestelmämme irtautumista väkilannoitteesta ja tukee siten myös huoltovarmuutta. Härkäpapu ja herne sitovat ilmakehän kaasumaista typpeä juurinystyröihinsä ja kun ne hajoavat, jää typpeä myös maaperään, mikä auttaa muitakin kasveja kasvamaan paremmin", hän havainnollistaa.

Monipuolisella viljelyllä varaudutaan riskeihin ja luodaan uutta

Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon muiden muassa sään ääri-ilmiöinä. Esimerkiksi kevät 2021 oli märkä ja sateinen ja siitä ampaistiin suoraan kesän helteeseen ja kuivuuteen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella onkin välttämätöntä myös sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja varautua riskeihin.  

"Suomessa on peltoa yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, ja siitä suurimmassa osassa viljellään viljaa. Sitäkin toki tarvitaan, mutta monipuolisemmalla viljelykierrolla ja sekaviljelyllä voitaisiin lisätä sekä satovarmuutta että peltoympäristön monimuotoisuutta. Esimerkiksi palkokasveja viljellään nyt vain noin 30 000 hehtaarilla, mutta niiden osuutta olisi mahdollista kasvattaa jopa noin 200 000 hehtaariin", Keskitalo avaa. 

Hiilensidonnan ja väkilannoitetypen vähentämisen kannalta monipuolistavissa viljelykierroissa kiinnostavia kasveja ovat Keskitalon mukaan esimerkiksi proteiinipitoiset palkokasvit, herne, makealupiini, soija, linssi, härkäpapu, kvinoa, tattari ja öljyhamppu. Muiden kasvivaihtoehtojen ja niiden viljelyvarmuuden kehittäminen edistää myös viljelijöiden valinnan mahdollisuuksia.

"Aina ei olisi pakko valita viljelyyn kasvilajia, jonka hinta on sillä hetkellä huono. Parhaimmillaan parantunut valinnan mahdollisuus parantaa siten myös tilojen kannattavuutta ja viljelijöiden toimeentuloa", Keskitalo sanoo.   

Enemmän kotimaisia proteiinivaihtoehtoja lautaselle

Monipuolisempi kasvintuotanto laventaa samalla mahdollisuutta monipuolisempiin aterioihin kotimaisista raaka-aineista.

"Monet proteiinikasvit, kuten soija, ovat tuontituotteita. Niillä voi olla melkoinen ympäristökuorma tuotantomaassaan. Olisi tärkeää pystyä viljelemään kotimaisia vaihtoehtoja kasviproteiineille", sanoo Keskitalo.

Viljelyn kehittämisen ohella ruokajärjestelmän kestävyyden vahvistaminen edellyttää Keskitalon mukaan kulutustottumuksien muuttamista ja uusien vaihtoehtojen nostamista esiin – sekä yksityisessä kulutuksessa että julkisissa hankinnoissa. FutureCrops 2.0 -hankkeella on kokemusta uusien raaka-aineiden tuottajien ja käyttäjien yhdistämisestä myös julkisissa ruokapalveluissa.

Hankkeen yhteistyökumppani Turun yliopiston Brahea-keskus on tehnyt selvityksen kotimaisten proteiinilähteiden käytöstä suurkeittiöissä. Sen mukaan esimerkiksi kotikeittiössä toimivilta härkäpapuresepteiltä vaaditaan suurkeittiön mittakaavassa soveltamista. Myös maulla on tärkeä merkitys siinä, että kotimaisia kasviproteiineja hyödynnettäisiin laajemmin.

"On vielä auki, miten monet Suomessa viljeltävät kasvilajit ja lajikkeet soveltuvat elintarvikeprosesseihin ja suurtalouksissa käytettäviksi", Keskitalo kertoo.

Ruokajärjestelmän muutoksella voitaisiin luoda myös uusia yrityksiä Suomeen. Viljelyn monipuolistuminen voi luoda osalle viljelijöistä mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan.

"Maatilojen kannattaa pohtia, onko mahdollisuutta ryhtyä uusien elintarvikekasvien, kuten härkäpavun, lupiinin ja soijan jatkojalostajiksi. Perinteisesti on ajateltu, että startupit ovat ihan muualla kuin maatiloilla, mutta ei maatilan tarvitsisi olla vain raaka-aineen tuottaja", Keskitalo kuvailee.

Uusilla kasveilla on potentiaalia myös vientiin. Suomen oma kulutus on monessa raaka-aineessa vielä melko pientä. Esimerkiksi kauran lisäksi myös muilla gluteenittomilla tuotteilla, kuten tattarilla ja kvinoalla, voisi Keskitalon mukaan olla kysyntää muuallakin.

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista yli 100 hankkeesta löytyvät sivulta: mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Muualla palvelussamme:

Ilmastokestävä maatalous
Kysyntälähtöiset, hiiltä sitovat ja monimuotoisuutta lisäävät viljelykierrot (FutureCrops2.0)
Hiiliviljelyä tilannetajuisesti (HITTI)

Lisätietoja:

Anna Salminen
johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
0295162002 

Luonto ja ilmasto Maaseutu Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen