Maatalouden ja maaseudun kehittämisen kansallinen rahoitus turvattiin

Hallitus päätti budjettiriihessään varata EU:n uuden rahoituskauden 2021–2027 maatalouden ja maaseudun kehittämisen kansalliseen rahoitukseen 7 788 miljoonaa euroa. Tästä 65 miljoonaa euroa on aikaisempiin päätöksiin perustuvaa rahoitusta maatilatalouden kehittämisrahastosta. Kansallisella rahoituksella täydennetään EU:n rahoitusta, josta saavutettiin sopimus heinäkuussa 2020. 

Vuoden 2021 osalta tukimomenttien määrärahoissa ei vielä ole huomioitu heinäkuussa saavutettua EU-rahoitusratkaisua. EU-rahoituksen osuutta budjetissa tarkennetaan täydentävän talousarvion yhteydessä, kun EU täsmentää maakohtaisia esityksiään. 

Hallitus päätti budjettiriihessä ainoastaan elpymisrahoituskokonaisuuden kohdentamisen pääkohdista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituspakettia täydennetään myöhemmin maaseuturahastoon kohdistuvalla EU:n elpymisrahoituksella. Kansallisia päätöksiä EU:n elpymistoimenpiteiden laajuudesta ja sisällöstä tarkennetaan myöhemmin sen jälkeen, kun EU-tason säädökset ovat tiedossa. 

Rahoituskokonaisuudella täydennetään maatalouden ja maaseudun kehittämistoimien rahoitusta siten, että niiden rahoitus voidaan turvata vähintään nykytasolla. Kansalliset ja EU:n määrärahat otetaan tuleviin kehyksiin ja vuotuisiin talousarvioesityksiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo, että EU:n rahoitusratkaisu ja kansallinen vastinraha yhdessä elpymisvälineen kanssa antavat tulevalle maatalouspolitiikan rahoituskaudelle vahvat taloudelliset raamit. 

– Olen tyytyväinen, että rahoituskokonaisuus tukee tavoitteitamme kehittää alkutuotannostamme entistä kilpailukykyisempää ja ilmastokunnianhimoisempaa. Ruuantuotannon tulevaisuus on entistä vastuullisemmassa tuotannossa, joka huomioi kokonaiskestävyyden pellolta pöytään saakka. Panostamalla vastuullisuuteen kasvatamme samalla ruuan arvonlisää. Tässä Suomi on suunnannäyttäjä.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) toimeenpannaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien muiden politiikkalohkojen ja rahastojen tavoin monivuotisina kokonaisuuksina. Uusien maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpiteiden käyttöönotto viivästyy todennäköisesti kahdella vuodella, koska EU:n rahoituksesta saatiin sopimus vasta heinäkuussa 2020. Siirtymäkaudella jatketaan kuluvan rahoituskauden toimenpiteitä uuden rahoituskauden varoilla. Vuosina 2023–2027 toimeenpantavan tukijärjestelmän valmistelua jatketaan. 

Valtioneuvosto päättää kansallisesta CAP-suunnitelmasta (EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden kansallinen strateginen suunnitelma), joka sisältää uuden tukiohjelman ja toimenpiteet ennen sen lähettämistä Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että kansallinen CAP-suunnitelma lähtee valtioneuvoston käsittelyn jälkeen Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2022. Eduskunta käsittelee strategiasuunnitelman edellyttämän kansallisen lainsäädännön vuoden 2022 aikana. 

Määrärahoja maatalouden ilmastoviisaisiin investointeihin 

Seuraavalla rahoituskaudella kohdennetaan vähintään 80 miljoonaa euroa investointeihin, jotka vähentävät maatalouden ilmastopäästöjä ja lisäävät hiilinieluja. Rahoituspäätöksissä huomioidaan hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaisesti investointien tulisi edistää ympäristön hoitoa, eläinten hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Hallitus sopi Veikkauksen alentuneiden tuottojen kompensoinnista 

Hallitus sopi Veikkauksen alentuneiden tuottojen kompensoinnista edellisvuoden vastaavaan tasoon. Lisämääräraha käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Kompensoinnin jälkeen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun määrärahat ovat vuoden 2020 tasolla. 

– Tällä päätöksellä voimme maksaa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun avustukset tämän vuoden tasoisina, mikä on äärimmäisen tärkeää koko hevosalan kannalta, ministeri Leppä tiivistää.

Kyläkauppatuelle jatkorahoitusta

Kyläkauppatuelle esitetään 2 miljoonan euron jatkorahoitusta. Nyt esitetty määräraha kaksinkertaistaa tukeen käytettävissä olevat varat ja mahdollistaa tuen laajentamisen entistä useammille maaseutualueilla sijaitseville hakukriteerit täyttäville kyläkaupoille.  

– Kyläkaupat monipalvelukeskuksina ovat oleellinen osa maaseutujen palveluntarjontaa ja niiden elinvoimaa, jota koronavirusepidemia on ainoastaan korostanut, ministeri Leppä muistuttaa.

Porovahinkojen korvauksiin lisämääräraha

Suurpedoista ahmat ovat aiheuttaneet tänä vuonna porovahinkoja selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Porovahinkojen kokonaismäärän arvioidaan nousevan lähes 11 miljoonaan euroon. Budjettiriihessä hallitus sopi 2,4 milj. euron lisämäärärahasta porovahinkojen korvauksiin. Korvauksiin olisi käytettävissä yhteensä 10 milj. euroa, joka on EU:n määrittämä porovahinkokorvausten enimmäismäärä.

Maankäyttösektorin ilmastotoimet etenevät

Jo aiemmin hallitus on sopinut maankäyttösektorin ilmastotoimiin osoitettavasta rahoituksesta. Maankäyttösektorilla hallitusohjelman mukaisen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen edellyttää maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamista kokonaiskestävyys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioiden. 

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan vuonna 2021 muun muassa rahoittamalla maankäyttösektorin tieto-ohjelmaa sekä laaja-alaista maankäyttösektorin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa. Maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitystuki on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2021 alussa. Lisäksi tuetaan erilaisia ilmastokestävän maatalouden ja metsätalouden kehittämishankkeita. Maankäyttösektoria koskevat ilmastotoimenpiteet liitetään myöhemmin osaksi vuoden 2021 aikana valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Budjettiesityksen käsittelyaikataulu

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarvioiksi julkaistiin 13.8.2020. Hallituksen budjettineuvottelut käytiin 25.8.2020 ja hallitus viimeisteli esityksensä talousarvioksi juuri päättyneessä budjettiriihessä 14.–16.9.2020. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 5.10.2020, jonka jälkeen esitys on julkinen ja siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maatalous)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi (luonnonvaratalous)
ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo , p. 050 478 0226, etunimi.sukunimi@mmm.fi (ministeri Lepän haastattelupyynnöt)
viestintäasiantuntija Vesa Vuorimaa, p. 02951 62466, etunimi.sukunimi@mmm.fi (tiedotejakelu)