Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli maaseudun kehittämisestä
Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli joulukuun kokouksensa viimeisenä päivänä maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja maaseudun kehittämisestä. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun maaseudun kehittämisestä. Suomi pitää maaseudun kehittämistä erittäin tärkeänä yhteisen maatalouspolitiikan osa-alueena. Maaseudun kehittämisen kokonaisvaltaisen näkemyksen ja toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi Suomi lähtökohtaisesti kannattaa nykyisen kahteen pilariin perustuvan tukirakenteen ylläpitämistä. Suomelle keskeisiä toimenpiteitä maaseudun kehittämisen alla ovat epäsuotuisten alueiden tuki ja ympäristötuki. Ilmastonmuutokseen ja vesiensuojeluun liittyviin haasteisiin vastaaminen nousee myös keskeisiksi kysymyksiksi. Lisäksi on tärkeää kehittää maaseudun pienimuotoista yritystoimintaa ja sen asukkaiden aktiivisuutta ja elämänlaatua. Maaseudun kehittämisen tukijärjestelmien hallinnolliseen yksinkertaistamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Lisäksi komissio antoi neuvostolle tilannekatsauksen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Komissio on analysoinut ja osittain jo toimeenpannutkin jäsenmaiden huhtikuussa 2009 esittämät 39 konkreettista yksinkertaistamisaloitetta. Suomi katsoo, että jatkossa yksinkertaistamista tulisi tehdä myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien valvontojen ja niiden seuraamusten osalta.
Neuvosto hyväksyi Latvian, Liettuan ja Unkarin pyynnöt maatalousmaan hankintaan liittyvän valtiontuen myöntämisestä. Tuen tarkoituksena on maatalouden rakenteen parantaminen. Suomi ei vastustanut pyyntöjen hyväksymistä.
Lisäksi komissio esitteli neuvostolle neljännesvuosikertomuksen maitoalan markkinoista. Tilanne on vähitellen palaamassa normaaliksi. Hinnat ovat elpymässä ja interventio-ostojen määrä vähentynyt.
Komissio esitteli myös tiedonantonsa siitä, miten luoda toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan. Asiasta ei käyty nyt keskustelua, mutta siihen palataan tammikuussa Espanjan puheenjohtajakaudella. Suomi pitää komission tiedonantoa hyvänä pohjana elintarvikeketjun paremman toiminnan turvaamiseksi. Toteutettavilla toimenpiteillä tulee pyrkiä siihen, että elintarvikeketjun eri toimijat saavat kukin oikeudenmukaisen osuuden ketjussa syntyneistä arvonlisistä.
Lisäksi kalastusasioissa neuvosto päätti eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2010. Suomelle tärkeät Itämeren kalastuskiintiöt vuodeksi 2010 ratkaistiin jo aiemmin lokakuun maatalous- ja kalastusneuvostossa.
Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuun alusta 2009 Euroopan unionissa on siirrytty yhteispäätösmenettelyyn myös maatalous- ja kalastusasioissa. Täten Euroopan parlamentin rooli on kasvanut maatalouspoliittisessa päätöksenteossa. Menettelyssä Euroopan parlamentti jakaa lainsäädäntövallan neuvoston kanssa. Onkin suuri haaste saada Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämistarpeet jatkossa hyväksytyksi ja osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Matti Hannula, p. 09 1605 2730, 040 760 5954
