MMM:n budjettiehdotus turvaisi ruuantuotannon tukitasot – kuivuuden aiheuttamista toimista päätetään budjettiriihessä

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat kotimaisen ruuan tuotannon turvaaminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinolle ja hyvinvoinnille. Kärkihankerahoituksen poistuminen vähentää pääluokan määrärahoja.

Hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja noin 2,5 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat vähenevät lähes 63 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 68,9 prosenttia (1 752,6 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 16,7 prosenttia (424,2 milj. euroa), luonnonvaratalouden 7,4 prosenttia (187,2 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (129,0 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen vajaa kaksi prosenttia (42,5 milj. euroa) ja Metsähallituksen vajaa prosentti (7,8 milj. euroa).

Tulokertymäarvio vuodelle 2019 on runsaat 1,0 miljardia euroa, mikä on noin 190 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan tulot kasvavat, koska vuoden 2018 luonnonhaittakorvausten EU:n rahoitusosuus tuloutetaan talousarvioon muuttuneen käytännön mukaisesti vasta vuonna 2019.

Luonnonhaittakorvauksen lisämäärärahoilla turvataan tuen taso

Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 43 miljoonalla eurolla, mikä pääosin johtuu hallituksen kärkihankerahoituksen päättymisestä. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki alenee 6,7 miljoonalla eurolla, mutta luonnonhaittakorvauksen määrärahassa on vastaavasti huomioitu lisäyksenä huhtikuun kehysriihessä sovittu 10 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi MMM esittää luonnonhaittakorvauksen määrärahaa lisättäväksi 21,5 miljoonalla eurolla hallituksen kevään lisätalousarvioneuvottelussa sovitun mukaisesti.

Talousarvioesitykseen ei sisälly toimenpiteitä, joilla pyrittäisiin helpottamaan kasvukauden kuivuudesta viljelijöille aiheutuvia taloudellisia vaikeuksia. Toimenpiteistä päätetään hallituksen budjettiriihessä.

Maaseudun kehittämisen määrärahojen ensisijaisena tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Keskeinen väline on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, johon myös luonnonhaittakorvaus sisältyy. Alan toimijoita ovat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja saaristoasiain neuvottelukunta (SANK).

Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 8 miljoonalla eurolla. Ministeriö esittää 0,3 miljoonaa euroa Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeeseen.

Talousarvioesitykseen on sisällytetty määräraha vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavalle Ruokavirastolle. Viraston tehtävänä on edistää, valvoa ja tutkia elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä.

Metsähallituksen virkistys- ja retkeilyalueiden korjausvelkaan rahoitusta

Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä biotalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Lisäksi sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Luonnonvaratalouteen kuuluvat metsä,- kala-, riista-, ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat.

Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 12 miljoonalla eurolla, johtuen lähinnä hallituksen kärkihankerahoituksen päättymisestä. Suomalais-ruotsalaisen bioinnovaatio-ohjelman käynnistämiseen esitetään 1 miljoonan euron määrärahaa sekä Metsähallituksen retkeily- ja virkistysalueiden luontokohteiden korjausvelan purkamiseen 0,9 miljoonan euron lisämäärärahaa.

MMM esittää, että riistanhoitomaksua alennetaan alle 18-vuotiaiden osalta 39 eurosta 20 euroon. Muuten riistanhoito- ja kalastonhoitomaksut säilyvät ennallaan.

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahoilla varmistetaan hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen toiminta sekä edellytykset toimialan päätöksentekoa edistävän tutkimustiedon tuottamiselle. Tuottavuuden lisääntymisen vuoksi toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 3 miljoonalla eurolla.

Paikkatiedot vauhdittavat digiyhteiskuntaa

Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahoilla tuotetaan kiinteistö- ja maastotietoja. Niihin liittyvät järjestelmät sekä tuleva huoneistotietojärjestelmä (ASREK) turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä, huoneistoja ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden.  

Paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, viranomaistoiminnassa, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat siten yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian ja muiden innovatiivisten ratkaisujen käyttö yleistyy loppukäyttäjien sovelluksissa.

Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti vajaalla 12 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääosin digitaalisuutta edistävän kärkihankerahoituksen päättymisestä sekä säästöistä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodeksi 2019 julkistettiin 9.8.2018, kun valtiovarainministeriö antoi palautteensa ministeriöiden talousarvioehdotuksista. 

Talousarvioehdotus 2019, tulot menot

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 5650424, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 162022, etunimi.sukunimi@mmm.fi 

Muokattu 13.8.2018 (Lisätty talousarvioehdotus 2019)