Hyppää sisältöön
Media

MMM:n budjettiesityksessä korostetaan ministeriön perustehtäviä kuten ruokaturvan ja huoltovarmuuden takaamista

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 5.8.2022 12.26
Tiedote
Vuoden 2023 budjettiin liittyvä tunnuskuva

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) talousarvioesityksessä vuodelle 2023 korostetaan erityisesti ministeriön perustehtävien, kuten ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisen merkitystä. Myös vihreän siirtymän hankkeisiin ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen esitetään merkittäviä panostuksia.

MMM:n hallinnonalan perustehtäviä ovat ruokaturvan, ruokaturvallisuuden, kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaaminen, eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Näiden perustehtävien merkitys on korostunut entisestään koronatilanteen jatkuessa ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. 

CAP-suunnitelman toimeenpano käynnistyy

Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimeenpano käynnistyy ensi vuoden alussa. Suunnitelma koostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suorista tuista ja sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. CAP-suunnitelman päätavoitteita ovat aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus sekä uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. 

Manner-Suomen toimivaltaan kuuluvien toimenpiteiden vuoden 2023 määrärahat (yhteensä 1 860 miljoonaa euroa) on budjetoitu talousarvioehdotukseen Suomen ja Euroopan komission CAP-suunnitelman sisällöstä viikolla 28 saavuttaman neuvotteluratkaisun mukaisesti. Talousarvioehdotukseen sisältyvät myös maaseuturahastosta rahoitettujen elpymistoimien, vuosien 2021–2022 siirtymäkauden sekä aikaisempien ohjelmakausien sitoumusten maksatuksiin tarvittavat määrärahat (yhteensä lähes 143 miljoonaa euroa).

Vihreän siirtymän hankkeilla tuetaan myös huoltovarmuutta

CAP-suunnitelmaan sisältyy myös hallituksen aiemmin päättämillä määrärahoilla toteutettavia toimenpiteitä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta. Kokonaan kansallisesti rahoitettujen maaseutuyritysten energiainvestointitukien maksamiseen on varattu 10,0 miljoonan euron määräraha (10,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).  Kokonaan kansallisesti rahoitettavia biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukia varten on varattu 7,5 miljoonan euron määräraha (7,0 miljoonaa euroa vuonna 2022). 

Turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyviin kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyviin avustuksiin on varattu 30,0 miljoonan euron määräraha. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalle ehdotetaan 6,0 miljoonan euron rahoitusta (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Kyläkauppatuen, elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja nettimyynnin valvonnan rahoitukselle jatkoa

Maaseudun kehittämisen momentille ehdotetaan 2,0 miljoonan euron määrärahaa kyläkauppatukeen. Tukijärjestelmä vakinaistetaan vuodesta 2023 lähtien.

Ruokavirastolle ehdotetaan 0,6 miljoonaa euroa elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvonnan järjestämiseksi. Valvonnan merkitys on viime vuosina kasvanut, ja sillä voidaan suojata laillisesti toimivia yrityksiä epäterveeltä kilpailulta sekä kuluttajia terveysvaaroilta ja harhaanjohtamiselta.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen esitetään lisäpanostuksia

Helmi-ohjelma on MMM:n ja ympäristöministeriön (YM) yhteinen ohjelma, jolla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Ohjelman toteuttamiseen esitetään MMM:n hallinnonalan vastuulla olevia toimenpiteitä varten vuodelle 2023 yhteensä 7,3 miljoonan euron rahoitusta. 

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on MMM:n ja YM:n yhteinen. METSO-ohjelman rahoitusta esitetään vahvistettavaksi 4,8 miljoonalla eurolla niin, että ohjelman toimeenpanoon varattaisiin MMM:n budjetissa yhteensä yli 12 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Määrärahan korottaminen on välttämätöntä ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Vesihuollon huoltovarmuutta ja riskienhallintaa parannetaan

Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen ehdotetaan 5,0 miljoonan euron lisämäärärahaa. Huoltovarmuuskriittisissä vesihuoltolaitoksissa tehostetaan erityisesti kyberturvallisuusuhkien torjuntaa ja sähkönsaannin turvaamista. Vesihuollon rakennemuutosta edistetään lisäksi kohti suurempaa laitosrakennetta. Rakennemuutoksella luodaan edellytykset välttämättömien vesihuoltopalvelujen toiminnan häiriöttömyydelle myös poikkeusoloissa.  

EU:n juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon edellyttämien tietotyökalujen kehittämiseen ehdotetaan 3,0 miljoonan euron määrärahaa. Direktiivin mukaisilla valvontatoimilla varmistetaan raakaveden laatua, vesilähteiden turvaamista sekä vesihuollon riskien arviointia ja hallintaa. 

Riistan- ja kalastonhoitomaksuihin korotukset

Riistanhoitomaksuun ehdotetaan neljän euron korotusta, jolloin maksu nousisi 39 eurosta 43 euroon. Kalastonhoitomaksu nousisi kahdella eurolla 45 eurosta 47 euroon. Korotusesitykset perustuvat yleiseen kustannustason nousuun. 

Ampumarataverkoston ympäristölupatilanteen parantamista edistävään hankkeeseen ehdotetaan 1,2 miljoonan euron määrärahaa. Kolmivuotisessa hankkeessa laaditaan asiantuntijoiden tuella ampumaratojen ympäristölupahakemuksia ja avustetaan olemassa olevien lupamääräysten tarkistamisissa. Suomessa ampumaratoja ylläpitävät usein harrastusjärjestöt, ja samoilla radoilla harjoittelevat sekä metsästäjät että reserviläiset.

Metsähallituksen erävalvontaa ja kalataloustehtäviä vahvistetaan

Kasvanut luonnon virkistyskäyttö on aiheuttanut erävalvonnan lisäystarvetta erityisesti Etelä-Suomen retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa. Erävalvonnan tehostamiseen esitetään siksi 0,4 miljoonan euron lisämäärärahaa. Myös Metsähallituksen lakisääteisiin kalataloustehtäviin esitetään 0,4 miljoonan euron lisäystä. 

Huoneistotietojärjestelmähankkeen jatko halutaan turvata, kiinteistötoimituksia tuetaan

Taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tiedot yhteen kokoavalla huoneistotietojärjestelmällä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti, eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään viimeistään 31.12.2023. 

Hankkeen seuraavassa vaiheessa toteutetaan huoneistotietojärjestelmän laajentaminen käsittämään taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen hallinnollisia tietoja. Jatkohankkeen toteutukseen on myönnetty Suomen RRF-ohjelman mukaista elpymisvälinerahoitusta 2,0 miljoonaa euroa.

Kiinteistötoimitusten tukemiseen ehdotetaan 2,0 miljoonan euron panostusta. Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä lainaosuus määrärahasta on noin 50 % ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 50 %.

Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2023

Maa- ja metsätalousministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä noin 2,66 miljardia euroa. Määrärahaesitys on nettomääräisesti noin kolme prosenttia (87 miljoonaa euroa) pienempi kuin vuoden 2022 talousarvio (2,74 miljardia euroa). 

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 67 prosenttia (1 788 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen 17 prosenttia (443 miljoonaa euroa), luonnonvaratalouden 9 prosenttia (229 miljoonaa euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5 prosenttia (141 miljoonaa euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 prosenttia (49 miljoonaa euroa) ja Metsähallituksen alle puoli prosenttia (8 miljoonaa euroa). 

Tulokertymäarvio vuodelle 2023 on runsaat 945 miljoonaa euroa, mikä on noin 27 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Budjettiesityksen valmistelu etenee

Valtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 33. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 17.-19.8. Hallitus kokoontuu 31.8.–1.9. neuvottelemaan vuoden 2023 talousarvioesityksestä (budjettiriihi). Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 19.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: