Oikeilla aluevalinnoilla kestävää kasvua kalankasvatukseen

Suomen vesiviljely eli kalankasvatus on jo nykyisellään ympäristöystävällistä. Sen ravinnekuormitus on laskenut 90-luvun alusta lähes 70 prosenttia. Ympäristövaikutuksia hallitaan kehittyneen teknologian ja osaamisen ansiosta entistä paremmin. Esimerkiksi Saaristonmerellä, joka on kalankasvatuksen keskeisin tuotantoalue, vesiviljelyn osuus on enää vain noin kolme prosenttia fosforin ja kaksi prosenttia typen kokonaiskuormituksesta.

Paikallisesti kalankasvatuksen ravinnekuormituksella voi kuitenkin olla suurempi merkitys, jonka vuoksi elinkeinotoiminnan oikealla sijoittumisella on tärkeä merkitys. Sijainninohjauksen tavoitteena on suojella vesistöalueita, jotka ovat herkkiä ympäristön ja vesien virkistyskäytön kannalta. Niiden sijaan tuotanto pyritään ohjamaan vesialueille, jotka sietävät hyvin ravinnekuormitusta. Lisäksi tavoitteena on edistää olemassa olevan tuotannon keskittämistä ulommille vesialueille, jolloin se häiritsisi mahdollisimman vähän muita vesistön käyttötapoja. Samalla yritysten taloudellista kannattavuutta voitaisiin parantaa, jos saman yrityksen pieniä yksiköitä keskitettäisiin. Suunnitelmassa tunnistetaan myös uusia mahdollisia tuotantoalueita, joilla kalankasvatusta voitaisiin harjoittaa ympäristön kannalta kestävästi.

Suomalaisten kalan kulutus on kasvanut tasaisesti, mutta samalla kotimaisen kalan osuus on vähentynyt. Suurin osa kulutetusta kalasta on viljelty ulkomailla. Vuonna 2011 enää vajaa kolmannes suomalaisten syömästä kalasta oli kotimaista.

Sijainninohjaussuunnitelma, ympäristövaikutusten arviointiraportti sekä lausuntopyyntö löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta osoitteesta http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Timo Halonen, p. 0295 16 2411
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 16 2494