Maaseutuverkoston monipaikkaisuuden, vihreän kasvun, nuorten ja ruotsinkielisiin työryhmiin etsitään koordinaattoreita

Maaseutuverkoston uusille työryhmille etsitään koordinaattoreita. Ehdotuksia uusista vetäjistä otetaan vastaan 25.11.2020 asti. Ensi vuoden alussa aloittaa neljä uutta työryhmää, joille valitaan asiaan vihkiytyneet vetäjät.

Vaihtuviin teemoihin pureutuvat työryhmät ovat vakiintuneet osaksi maaseutuverkoston toimintaa. Työryhmätoiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa maaseudun kehittämisen suuntaan. Voit tutustua aiemmin toimineisiin työryhmiin työryhmien koontisivulla Maaseutu.fi-sivustolla. 

Työryhmien teemoja etsittiin kesällä maaseutuverkoston jäsenille suunnatuilla kyselyillä. Kyselyiden vastausten perusteella maa- ja metsätalousministeriö valitsi vuosiksi 2021–2022 kolme teemaa: maatalouden vihreä kasvu, monipaikkaisuuden mahdollisuudet sekä smarta landsbygder i Svenskfinland och Norden. Lisäksi etsitään koordinaattoria ad hoc -periaatteella toimivaan maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmään, jonka toimikausi on 6-12 kuukautta.

Työryhmien tarkoituksena on lisätä teemaan liittyvien toimijoiden yhteistyötä ja aktiivisuutta sekä verkottaa heitä keskenään.

"Ryhmien tavoitteena on saada uudistumisen pallo pyörimään ja muutos liikkeelle," maatalousneuvos Taina Vesanto maa-ja metsätalousministeriöstä selventää.

"Työryhmien tavoitteena on yhdistää tahoja, jotka toimivat saman teeman edistäjinä. Tahot voivat olla esimerkiksi teeman ympärillä toimivia hankkeita, yrittäjiä tai yhdistyksiä."

"Työryhmän vetäjien rooli on aktivoiva. Vetäjältä odotetaan rohkeutta, verkostojen rakentamisen taitoa ja vahvaa tulevaisuusorientaatiota," Vesanto kuvaa.

 "Aikaisempien ryhmien työstä on erittäin hyviä kokemuksia."

Teemojen koordinaattorit ovat maaseutuverkoston ohjausryhmän jäseniä ja pääsevät siten vaikuttamaan myös koko laajan maaseutuverkoston toimintaan. Koordinaattori vastaa myös työryhmän kokoamisesta. Työryhmän koordinaattorille maksetaan tehtävästä tuntiperusteinen palkkio. Ryhmän työskentelystä syntyviin kuluihin varataan maaseutuverkoston rahoitusta.

1. Vihreä kasvu

Euroopan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin pyrkiminen koronaepidemian jälkeisessä ajassa vaatii kestävän toimeentulon varmistamista alkutuottajille. Vihreiden ratkaisujen ytimessä tulee olla kannattavuus: kuinka maa- ja metsätalouden vihreä murros liittyy talouden elpymiseen, muutoskestävyyteen ja eurooppalaisen maaseudun vahvistuvaan kilpailukykyyn? Vihreä kasvu -työryhmä etsii uusia näkökulmia maa- ja metsätalouden kannattavuuden sekä kestävien ratkaisujen yhdistämiseksi.

Työryhmän toiminta pohjautuu Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaan sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Komissio julkaisi toukokuussa 2020 Pellolta pöytään -strategian, jonka tarkoituksena on tehdä EU:n ruokajärjestelmästä entistä kestävämpi, reilumpi ja terveellisempi. Kokonaisvaltainen strategia pyrkii nimensä mukaisesti kattamaan koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kulutukseen. Pellolta pöytään -strategia on keskeinen osa vihreän kehityksen ohjelmaa (Grean Deal, ml. biodiversiteettistrategia), jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa hahmotellaan uusi, kestävä ja osallistava kasvustrategia, jonka avulla voidaan vauhdittaa taloutta, parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä hoitaa luontoa ja samalla varmistaa, ettei ketään jätetä jälkeen.

Kaksivuotisen Vihreä kasvu -työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa ja yhteistyötä tulevaisuuden ratkaisuista, joissa kannattava maa- ja metsätalous tukee siirtymää kohti kestävämpää Eurooppaa. Tähän liittyy olennaisesti maatalouden digitaalinen murros ja tietojohtaminen. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään kiinnostusta edellä mainituista taustastrategioista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.

Työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa ja aktiivisuutta tulevaisuuden ratkaisujen löytymiseksi.

2. Monipaikkaisuuden mahdollisuudet

Monipaikkaisuuden mahdollisuuksissa korostuvat oppiminen, osaaminen, kouluttautuminen, työllisyys ja yrittäjyys, kaupunki-maaseutuyhteistyö, digitalisaation monet ulottuvuudet, elpyminen ja muutoskestävyys.

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmisten elinympäristön koostumista useasta eri paikasta ja heidän säännöllisestä liikkumisestaan näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuus ilmenee vapaa-ajan asuntoina tai kakkosasuntoina, päivittäisen asiointiympäristön ja työssäkäyntialueen ulkopuolella harrastamisena, opiskeluna toisella paikkakunnalla tai uusperheiden useampana kotina. Monipaikkaisuus voi siis liittyä niin asumiseen, työhön, vapaa-aikaan kuin sosiaalisiin suhteisiinkin, ja se voi olla joko vapaaehtoista tai olosuhteiden tai elämäntilanteen pakottamaa.

Poikkeustilanne on saanut meidät arvioimaan paikkoja tavallisesta eriävillä mittareilla. Missä voi tehdä asioita, joita pitää arvokkaana? Koronatilanne on tehnyt monipaikkaisen asumisen näkyväksi, ja se saattaa myös vahvistaa tätä ilmiötä.

Suomessa maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus lienee suhteellisen mutkatonta. Monet suomalaiset esimerkiksi kokevat olevansa yhtä aikaa sekä maalaisia, että kaupunkilaisia. Citymaalaisuus on ilmiö, joka on lisännyt teemaan liittyvää keskustelua.

Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat monipaikkaisuuden edellytys ja kynnysinvestointi, jotka mahdollistavat taloudellisen toiminnan hajautumista. Kestävä monipaikkaisuus edellyttää kestävän liikkumisen mahdollisuutta, eli ekologisen autoilun infraa, kuten sähkön ja biokaasun latauspisteitä, tulee olla myös maaseudulla.

Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmän tavoitteena on kartoittaa nykyisiä ja löytää uusia ratkaisuja, joilla tartutaan monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään osaamista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.

3. Smarta landsbygder i Svenskfinland och Norden

Työryhmä nostaa esiin ruotsinkielisille maaseutualueille tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, joilla on yhteys maaseutuohjelmaan. Ruotsinkielisellä yhteisöllä on myös vakiintunutta yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tätä voitaisiin hyödyntää laajemminkin maaseudun kehittämisessä koko Suomessa

Kaksivuotisen työryhmän tavoitteena on lisätä yhteistyötä ruotsinkielisillä alueilla, muiden Pohjoismaiden kanssa ja yhteistyötä yli kielirajojen myös Manner-Suomessa. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään osaamista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.

Työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa, aktiivisuutta ja yhteistyötä ruotsinkielisellä maaseudulla tulevaisuuden ratkaisujen löytämiseksi.

4. Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä

Työryhmä nostaa esiin maaseudulla asuvien nuorten roolia tulevaisuuden tekijöinä ja ratkaisijoina. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on suunnitella, miten nuoret ovat mukana lokakuussa 2021 järjestettävässä Maaseutuparlamentissa.

Työryhmän koordinaattorilta edellytetään kokemusta maaseudulla asuvien nuorten kanssa toimimisesta sekä uusia näkemyksiä nuorten äänen ja roolin vahvistamiseksi.

Työryhmä toimii ad hoc -periaatteella, ja sen toimikausi on 6-12 kuukautta. Toimikauden pituus sovitaan valittavan koordinaattorin kanssa. Valittava koordinaattori kokoaa valtakunnallisen työryhmän maaseudulla asuvista sekä toimivista nuorista.

Oletko sinä etsimämme henkilö? Kerro lyhyet perustelut ja omat ajatuksesi siitä, mitä työryhmän tulisi käytännössä tehdä ja ketä työryhmässä tulisi olla mukana. Hakijan oman taustaorganisaation tulee suositella henkilöä koordinaattorin tehtävään. Liitä mukaan organisaatiosi suositus sekä yhteystiedot ja lähetä ne osoitteeseen marianne.selkainaho[at]mmm.fi 25.11.2020 mennessä.