Hyppää sisältöön
Media

Ruokajärjestelmälle kehitetään yhteistä datan välityksen mallia

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 7.1.2022 13.36
Uutinen

Maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu myönteisesti hankkeeseen, jossa kehitetään suomalaiselle ruokaketjulle yhteistä luotettavaa väylää jakaa ja hyödyntää digitaalista tietoa. AgriFood Data Space Finland -konsortio on kehittänyt alalle uutta data-avaruutta, jonka avulla ruokajärjestelmän eri toimijat voivat jakaa dataa tehokkaasti, turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tietoa kerätään jo paljon, mutta sitä ei vielä kyetä hyödyntämään täysimääräisesti. Tiedon välittymisessä on ratkaistava hankalia pullonkauloja.

Viime vuoden keväällä syntyi ruoka-alan toimijoiden yhteisymmärrys hyödyistä, joita koituisi kehittyneemmästä datan välityksestä. Laaja konsortio lähti kehittämään mallia, joka palvelee kaikkia ruokajärjestelmän toimijoita yhteisenä esteettömänä datanvälityspalveluna. Keskeisenä toimijana konsortiossa on toiminut valtion enemmistö-omistama ohjelmisto-, verkko- ja turvallisuuspalveluja tuottava Cinia. Datan tehokkaampi ja monipuolinen hyödyntäminen antaa eväitä kannattavuuden kehittämiseen ja on oleellista myös vihreän siirtymän toteutukselle. 

Euroopan komission viime vuonna julkaiseman datastrategian tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset markkinat datalle. Tätä tukee ja raamittaa laaja säädöskokonaisuus. Ruokajärjestelmä on yksi toimiala, jolla erityisesti nähdään potentiaalia hyötyä digitalisaatiosta. Suunnitelma Euroopan yhteisestä maatalouden tietoavaruudesta (Common European Agriculture Data Space) julkistettiin viime vuonna. Tarkoituksena on luoda kansallisten järjestelmien kesken eurooppalainen yhteinen datainfra. Suomi on osallistunut tässä aktiivisesti erityisesti reilujen menettelyiden kehittämiseen. 

Mahdollistava ja luotettava säädöskehys luotu

Liikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut tukensa AgriFood Data Space Finlandin -hankkeelle ja on mukana edistämässä projektia.

”Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että data on kaikkien käytettävissä, sitä pystytään jakamaan ja siihen pystytään luottamaan. Nyt meillä on säädösten puolesta datan ympärillä sellainen kehys, että yritykset voivat tehdä sen perusteella investointipäätöksiä. Luottamuksen vahvistaminen ja yleisen kehityksen tekeminen mahdolliseksi edellyttää sääntelyä. Sääntely ei tässä ole este vaan ennemminkin mahdollistaja”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maria Rautavirta.

Maa- ja metsätalousministeriö on kuluvana vuonna tukenut AgriHubia, maatilayrittäjien osaamisverkostoa, jolla on verkot myös maatalouden digivesissä. Älymaatalouden tiekartan valmistelu vuoteen 2030 on ollut yksi asiantuntijaverkoston isoista tehtävistä. Reilut pelisäännöt ja luotettavat datan välityspalvelut ovat oleellisia elementtejä? hyötyjen saavuttamiselle.  

”Ruokajärjestelmän toimijoiden kesken on pystyttävä rakentamaan vahva luottamus. Luottamuksen avulla voidaan edistää laajaa tietoyhteistyötä, joka osaltaan mahdollistaisi alan positiivisen kehityksen”, totesi osastopäällikkö Minna-Mari Kaila äskettäin alan webinaarissa.

Kaila muistutti, että vihreä siirtymä eli maatalouden Pellolta pöytään –strategia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kestävyyden, resurssitehokkuuden ja vihreän kehityksen edistämiseksi nojaa vahvasti teknologian ja digtalisaation edistämiseen.  

Maatalouden elpymisvarojen käytössä yhtenä teemana on digitalisaatio ja tiedon saavutettavuus. Nopealla tahdilla rahoitetaan sekä maaseudun laajakaistaa että digitalisaatioon liittyviä kokeilu- ja innovaatiohankkeita. 

Kaila muistutti, että kyberturvallisuus on oleellinen osa luottamusta. ”Isolla mielenkiinnolla odotamme tuloksia mm. Jyväskylän ammatillisen korkeakoulun hankkeesta, jossa tarkastellaan erityisesti elintarvikeketjun kyberturvallisuuskysymyksiä”, hän totesi.

Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen