Suomalaiselle vesiosaamiselle kysyntää maailmalla
Ilmastokriisin vaikutukset vesivaraoihin sekä energia- ja ruokaturvahuolet ovat nostaneet vesiasioiden ja rajavesiyhteistyön tärkeyttä sekä toimien kiireellisyyttä. Suomella on vesiasioissa vankkaa osaamista ja maa- ja metsätalousministeriössä edistetään kestävää vesivarojen hallintaa ja yhteistyötä. Maailmanlaajuisesti merkittävä vesiasioiden virstanpylväs on YK:n vesikonferenssi maaliskuussa.
Suomi edistää aktiivisesti kansainvälistä rajavesiyhteistyötä ja rauhaa vesidiplomatian keinoin. Viime aikoina kansainvälisissä kokouksissa keskeisenä teemana on ollut kestävä vesivarojen hallinta. Joulukuussa Pariisissa järjestettiin pohjavesiteemainen Groundwater summit, jossa jaettiin hyviä kokemuksia ja peräänkuulutettiin toimia vesihaasteisiin vastaamiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toi videotervehdyksessään esiin pohjaveden tärkeyttä Suomelle ja valmiutta jakaa osaamista.
Ministeriön johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen oli kutsuttu Pariisiin puhumaan vesidiplomatiasta ja pohjavesien arvioinnista rajavesiyhteistyössä. Lipponen valittiin hiljattain puheenjohtajaksi kansainväliseen The Task Force on Water Food Energy Ecosystems Nexus -ryhmään, jossa jaetaan kokemuksia poikkisektoriaalisista toimista, kuten vesivarojen jakamisesta rajavesistöissä maatalous-, kotitalous- ja vesivoimakäyttöön.
- Suomalaista vesi- ja luonnonvaraosaamista arvostetaan maailmalla. Meillä on ministeriön strategiassa poikkisektoriaalinen lähestymistapa; ruoka, metsät, ympäristö, maaperä ja vesi ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja niitä ei voi käsitellä irrallisina. Yhteisellä suunnittelulla ja paremmalla koordinaatiolla voidaan parhaiten edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä, kertoo Lipponen.
Keski-Aasia on ollut Suomelle jo pitkään vesiasioissa tärkeä alue. Tähän on syntynyt uudenlaista kiinnostusta geopoliittisen tilanteen takia. Rajayhteistyötä edistämällä voidaan vähentää jännitteitä, helpottaa vedensaantia ja edistää kestävää vesivarojen käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti hiljattain Kazakstanissa kokousta , jossa etsittiin ratkaisuja vesivarojen eri käyttöjen yhteensovittamiseen.
- Saimme edistettyä vuoropuhelua ja lisättyä tietoa ristiriitojen ratkomisen keinoista. Samalla kun edistämme rajavesiyhteistyötä, niin luomme tärkeitä suhteita muihin maihin. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on relevanttia asiantuntemusta esimerkiksi vesivarojen seurannasta. Osaamisen kautta voidaan luoda kontakteja, näkyvyyttä ja yhteistyötä, jolla on poliittista ja joskus kaupallistakin hyötyä. Esimerkiksi Sveitsiin on saatu hyvä yhteys vesidiplomatian myötä, kertoo Lipponen.
Kohti YK:n vesikonferenssia
Merkittävä vesiasioiden virstanpylväs on New Yorkissa maaliskuussa järjestettävä YK:n vesikonferenssi. Edellisestä vastaavasta kokouksesta on lähes 50 vuotta. Tavoitteena on, että kokouksessa saadaan sitoumuksia konkreettisiksi toimiksi, joilla voidaan nopeuttaa kestävän kehityksen tavoite 6:n saavuttamista (”Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille”).
- Vesi otetaan usein itsestäänselvyytenä, eikä vesiasioiden profiili ole ollut kovin korkealla. Tilanne on ilmastokriisin sekä poliittisen tilanteen myötä muuttunut. Jotta vesikonferenssin tulos olisi mahdollisimman hedelmällinen, on kansainvälisissä kokouksissa tehty valmistelevia toimia. Esimerkiksi Ground water summitissa YK-järjestöiltä tuli yhteinen vetoomus pohjavesitoimien suhteen, kertoo Lipponen.
Monen tavoitteen suhteen ollaan jäljessä, ja YK:n konferenssissa järjestetään muun muassa viisi interaktiivista dialogia pääteemoista sekä merkittävä määrä oheistapahtumia toimista, kokemuksista ja ratkaisuista keskusteluun. Nyt on tärkeää osallistaa laajasti järjestöjä ja Suomesta toivotaan vesikonferenssiin Water Action Agenda -sitoumuksia erilaisiksi konkreettisiksi toimiksi joilla nopeutetaan edistymistä kohti kestävän kehityksen vesitavoitetta.
Konferenssi on Suomen kansainvälisen vesiohjelman vuoden 2023 toimintasuunnitelman pääpanostuksia. Vesiohjelma on viiden ministeriön yhteinen ohjelma. Hyvä poikkihallinnollinen yhteistyö kansainvälisissä vesiasioissa on Suomen vahvuus, ja ensimmäinen Suomen sitoumus onkin uusi ministeriöiden yhteinen vesiasioiden erityisedustaja.
Lisätietoja:
Annukka Lipponen, johtava vesitalousasiantuntija, +358 295 162 067, annukka.lipponen(at)gov.fi
