Suomi soveltaa metsienhoitotoimenpidettä Kioton päästötavoitteeseen

Suomen metsien hiilensitomiskyky on nostettu nykyiselle korkealle tasolle aikaisempina vuosikymmeninä tehtyjen metsänparannustoimenpiteiden avulla. Jatkossa tullaan selvittämään ja valmistelemaan toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa pitkäjänteisesti Suomen metsien nielupotentiaali.

Päätös mahdollistaa sen, että metsiin sitoutuvan lisääntyvän hiilidioksidin avulla voidaan mahdollisesti helpottaa Suomen päästövelvoitetta enintään noin 0,6 miljoonan hiilidioksiditonnin verran vuodessa. Suomen vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästöt olivat vertailukohtana pidettävänä vuotena 1990 yhteensä noin 71,1 miljoonaan tonnia.

Nyt tehty uusi linjaus perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemiin päivitettyihin arvioihin metsän hävittämisen päästöistä sekä Suomen metsien ja maankäytön tulevista kasvihuonekaasujen taseista. Arviot metsän hävittämisen päästöistä ja metsien nieluista ovat kasvaneet energia- ja ilmastostrategian valmistelussa käytettävissä olleisiin tietoihin verrattuna. Arvioihin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia kasvihuonekaasujen päästö- ja nielumääristä sekä sen suhteen, millä tasolla metsävarojen käyttöaste on tulevaisuudessa.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin vuoden 2005 lopulla, että maatalouden kasvihuonekaasujen hillitsemistä jatketaan kestävän maatalouden edistämisen avulla ja että pellonraivausta ei enää edistetä maatalouden tukitoimin. Puuenergian käyttöä, puurakentamista ja puutuotteiden lisääntyvää käyttöä edistetään. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet rakentamiseen sekä liikenneväyliä ja energiaverkkoja varten tapahtuvan metsän raivauksen vähentämiseksi. Tuolloin pidettiin erityisesti metsä- ja maatalousmaan kasvihuonekaasupäästötietoja niin epävarmoina, että artikla 3.4:n soveltamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena.

Kioton pöytäkirjan päästöjen vähentämisvelvoitteet koskevat vain rajoitetusti maankäyttö- ja metsätalous -sektorin päästöjä ja nieluja. Artiklan 3.3 mukaan uudelleen metsityksen ja metsänhävityksen aiheuttamat päästöt ja nielut lasketaan velvoitteeseen mukaan täysmääräisesti. Maat voivat halutessaan valita artikla 3.4:n mukaisia toimia (metsänhoito, maatalousmaan hoito, laidunmaan hoito ja kasvillisuuden palauttaminen). Lisäksi artiklan 3.4 mukaisilla metsänhoitotoimilla voi kompensoida artikla 3.3:n aiheuttaman mahdollisen nettolähteen.

Sopimusosapuolen on ilmoitettava tämän vuoden loppuun mennessä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle, jos se aikoo käyttää Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 mukaisia toimia Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä kaudella.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ympäristöjohtaja Veikko Marttila, puh. (09) 1605 3334, 040 513 2119
ympäristöylitarkastaja Heikki Granholm, puh (09) 1605 2431, 040 077 4298