Viljelymenetelmien vaikutusta mehiläisiin selvitetään
EU-maissa, myös Suomessa, käydään keskustelua neonikotinoideja sisältävien hyönteistorjuntaan tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden haitallisista vaikutuksista mehiläisille ja muille pölyttäville hyönteisille.
Suomi on mukana yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään mehiläistauteja ja mahdollisia pesäkuolemia. Viime kesänä Suomessa alkaneissa tutkimuksissa ei ole havaittu useissa Euroopan maissa yleisiä mehiläisten pesäkuolemia, jotka on yhdistetty neonikotinoideihin.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi tammikuun puolivälissä riskinarviointinsa neonikotinoideista ja totesi niiden joissain käyttökohteissa aiheuttavan riskejä mehiläisille. EFSA:n arvioon perustuen EU:n komissio on laatimassa säädösehdotusta, jolla neonikotinoidien käyttöä rajoitettaisiin.
Asian käsittelyä EU-maiden virkamiehistä koostuvan elintarvikeketjun ja eläinten terveyden pysyvässä komiteassa on lykätty maaliskuulle komission sisäisten neuvottelujen sekä useista jäsenvaltioista tulleiden kommenttien takia. Rajoitusten on kaavailtu tulevan voimaan jo heinäkuun alusta.
− Toivomme asian käsittelylle maltillisempaa aikataulua, jotta ehdotuksen kaikki mahdolliset vaikutukset ja vaihtoehtoiset lähestymistavat ehditään arvioida. Pidän valmisteiden täyskieltoa Euroopassa liian rajuna toimenpiteenä tässä vaiheessa ja näillä tiedoilla, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.
Lisäselvityksiä viljelymenetelmien vaikutuksista tarvitaan
Lisäselvityksissä olisi mahdollista tarkastella viljelymenetelmien merkitystä neonikotinoidien haitallisuuteen mehiläisille. Suomessa viljeltävien kasvilajien lisäksi myös viljelymenetelmät poikkeavat keskieurooppalaiskäytännöstä, jossa kylvö tapahtuu paineilmakoneilla, jotka levittävät kasvinsuojeluaineilla peitatuista siemenistä pölyä ympäristöön.
Suomessa käytetään lähes ainoastaan mekaanisia kylvökoneita, jolloin kylvön yhteydessä leviävä pöly ei levitä jäämiä ilmaan. Lisäksi Suomessa käytettävät rypsin siemenet on peitattu jo tehtaalla ja peittausaine on kiinni siemenessä, jolloin pölyäminen on vähäistä.
Koskinen korostaa, että tutkimusta ja monitorointia on Suomessakin jatkettava ja mahdolliset riskit selvitettävä tarkemmin. Samalla on hänen mukaansa huolehdittava tutkimustiedon nopeasta jalkauttamisesta. − Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on meidän yksiselitteinen tavoitteemme ja mehiläisten säilyttäminen osana ekosysteemiä on välttämätöntä, Koskinen korostaa.
EU-maissa on parhaillaan menossa selvitys mehiläisten pesäkuolemien laajuudesta ja syistä. Suomi liittyi jo viime viime vuonna käynnistyneeseen pesäkuolleisuuden ja mehiläistautien vapaaehtoiseen seurantaohjelmaan. Tutkimusta Suomessa toteuttaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Tavoitteena on saada eri jäsenmaista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 0295 16 2254
elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, p. 0295 16 2479
Lisätietoa mehiläistutkimuksesta Evirasta:
professori Sinikka Pelkonen, p. 0400 287 061
