Metsästysajat muuttuvat – muutokset voimaan kesäkuun alussa

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen, jonka tavoitteena on vähentää riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja tarvetta metsästykseen liittyviin poikkeuslupiin sekä parantaa saalistietoa erityisesti taantuvien vesilintujen osalta. Metsästysajat pitenevät kesäkuusta alkaen useiden riistalajien osalta.

– Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikoja pidennettiin erityisesti metsä- ja liikennevahinkojen estämiseksi. Vahvistunut hirvieläinkanta näkyy esimerkiksi taimikkotuhoina ja tähän puututaan nyt, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Koko maassa lokakuun toisena lauantaina alkava varsinainen hirvenmetsästyskausi jatkuu vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa jatkossa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista saa vastaavasti metsästää varsinaisen metsästysajan lisäksi ilman koiraa helmikuun 1. päivästä helmikuun 15. päivään.

Lapin aikaistettu hirvenmetsästys koskee jatkossa myös Kuusamon ja Taivalkosken alueita. Aikaistettuun metsästykseen liittyvä hirven kiimarauhoitus lyhenee samalla niin, että rauhoitus alkaa syyskuun 21. päivänä ja kestää lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Poikkeuslupia tarvitaan jatkossa harvemmin

Meri- ja kanadanhanhien metsästys pelloilla alkaa jatkossa jo 10. päivänä elokuuta. Peltometsästyksellä rajoitetaan alkusyksyn maatalousvahinkoja, joita hanhet aiheuttavat erityisesti rannikkoseudulla.

Itämerennorpan metsästysaika muutettiin puolestaan vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norppa on rauhoitettu tammikuun 1. päivästä huhtikuun 15. päivään. Näin itämerennorppaa voidaan metsästää myös loppusyksyllä, jolloin norpat aiheuttavat merkittävää haittaa kalataloudelle. Riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja rajoitetaan myös oravan, kärpän ja näädän rauhoitusaikoihin tehdyillä muutoksilla.

Muutokset metson, teeren ja pyyn rauhoitusaikoihin mahdollistavat metsästyksen jatkamisen hyvinä lintuvuosina joulukuun 10. päivään asti. Jos lintukannat runsastuvat merkittävästi, urosmetson ja -teeren talvimetsästys on lisäksi mahdollista tietyillä alueilla tammikuun 10. päivästä tammikuun loppuun. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa metson metsästysaikaa kuitenkin lyhennettiin. Metsäkanalintukantoja arvioidaan vuosittain kolmiolaskentojen perusteella, ja metsästystä rajoitetaan tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Peltopyyn metsästysaikaa pidennettiin joulukuun loppuun asti. Muutoksella parannetaan riistatalouden toimintaedellytyksiä.

Velvollisuus saalisilmoituksen tekemiseen laajenee vuonna 2020

Metsästäjän on elokuun 2020 alusta alkaen tehtävä Suomen riistakeskukselle ilmoitus myös saaliiksi saamastaan haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Saalistiedon parantaminen on välttämätöntä, sillä edellä mainittujen vesilintujen kannat ovat taantuneet jo pitkään. Ilmoituksen tekeminen onnistuu helposti Oma riista -palvelussa, mutta myös lomakkeella tehtävä ilmoitus on mahdollinen.

Asetuksessa on säännökset myös metsästyksen johtajan läsnäolovelvollisuudesta seuruemetsästyksessä sekä metsästyksen johtajan tehtävistä suurpetojen metsästyksessä. Ilma-asetta ja hirvieläinten pyyntilupamenettelyä koskeviin säännöksiin tehtiin lisäksi vähäisiä muutoksia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128, etunimi.sukunimi@mmm.fi

ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 0295 162 338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh 0295 162 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi (tavattavissa 28.5. alkaen)