Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Alueidenkäytön kehityskuvaa uudistetaan – nyt on oikea hetki vaikuttaa

Heikki Granholm Julkaisupäivä 10.5.2022 10.13 Blogit MMM

Alue- ja yhdyskuntarakenne tarkoittaa väestön, asumisen, työpaikkojen, tuotantotoiminnan, palvelujen, vapaa-ajan alueiden, luonnonvarojen, liikenneväylien, teknisten rakenteiden ja huoltoverkostojen sijoittumista sekä näiden keskinäistä suhdetta.  Aluerakenteen tarkastelutaso on valtakunnallinen ja keskittyy seudullisten asuin- ja työmarkkina-alueiden ja niitä laajempien alueiden välisiin suhteisiin.

Uutta kansallista alueiden käytön kehityskuvaa valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla. Pyrkimyksenä on saada aikaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja lisää vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointiin, suuntaamiseen ja seurantaan. Kehityskuvan uudistaminen vaikuttaa muun muassa liikennejärjestelmien suunnitteluun, aluekehittämiseen sekä eri hallinnonalojen suunnittelu- ja ohjelmatyöhön – ja niiden kautta myös seuraavan hallitusohjelman valmisteluun.

Valtioneuvosto on teettänyt työn pohjaksi Aalto-yliopiston johdolla laaditun PERUS-SKENE -taustaselvityksen, joka sisältää skenaariotyöskentelyä hyödyntäen luodun kuvan alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisista kehityspoluista. Nyt keväällä järjestetään myös useita kaikille avoimia alueellisia tilaisuuksia, joissa alueidenkäytön tulevaisuutta hahmotetaan.

Maa- ja metsätalousministeriön edustamat politiikkalohkot ja toimialat liittyvät keskeisesti alueidenkäyttöön. Sektorimme on toisaalta riippuvainen yhteiskunnallisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta ja vaikuttaa toisaalta siihen jatkuvasti jokapäiväisellä toiminnallaan. Esimerkkejä voi luetella lähes loputtomasti: maaseutupolitiikka ja maaseudun kehittäminen, harvaan asuttujen alueiden erityiskysymykset, saaristopolitiikka ja saariston kehittäminen, maatalouspolitiikka ja ruuantuotanto, luonnonvara- ja biotalouspolitiikat, metsäpolitiikka, tulvariskien hallinta, merenhoito- ja vesienhoitosuunnitelmat, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, maankäyttösektorin ilmastoasiat, erämatkailun kehittäminen ja kalatalousasiat.   

Voikin kysyä, miten hyvin alueidenkäytön kehityskuvan taustatyö ja valmistelu vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimialojen tarpeisiin? Painottuuko työssä ehkä liikaa kaupunkiympäristö tai liikenne- ja energiainfrastruktuuri? Huolehditaanko riittävästi harvaan asutuilla alueilla olevasta alemman asteisesta tieinfrastruktuurista tai digiverkostoista? Olisiko huoltovarmuuden näkökulmasta nyt oikea hetki nostaa paikallisesti tuotetun energian, ruuan ja biomassan sekä kriittisen infrastruktuurin – kuten esimerkiksi vesihuollon – asema esille alueiden käytön suunnitelmissa?

Toisaalta voimme kysyä myös itseltämme, olemmeko ottaneet oman toimintamme kehittämisessä riittävästi huomioon alueidenkäyttöön liittyvän osaamisen ja tietopohjan? Suunnittelemme (ainakin meillä luonnonvarapuolella) toimintaamme usein varsin sektorikeskeisesti, ja kytkennät muihin asioihin nähdään usein vain sektoreiden välisinä – harvemmin ehkä alueellisesta näkökulmasta.

Nykyisin paljon esillä olevan siirtymä kohti vihreää taloutta edellyttää kuitenkin selkeästi alueellista tarkastelua, jotta oikeudenmukaisuus tullaan turvattua. Nyt onkin hyvä ajankohta päivittää käsityksiämme ja osaamistamme alueidenkäytön näkökulmilla ja olla myös siten aktiivisesti mukana vaikuttamassa tulevaisuuden tekemiseen.

Kannustan myös sekä meidän oman ministeriömme väkeä että toimialojemme edustajia – ja toki kaikkia muitakin – osallistumaan aktiivisesti alueidenkäytön yhteisen kehityskuvan rakentamiseen. Touko–kesäkuun työpajoista on hyvä aloittaa!

Blogin kirjoittaja luonnonvaraneuvos Heikki Granholm työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosaston luonnonvara- ja vesitalousyksikön päällikkönä. 

Biotalous Heikki Granholm MMM Maaseutu Metsät Poimi pääuutiseksi Ruoka ja maatalous Vesi

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.