Tarkastelen blogikirjoituksessani huhtikuussa julkaistua biotalousstrategian päivitystä hyvinvoinnin silmälasien kautta. Hyvinvointitalous koostuu OECD:n määritelmän mukaan materiaalisista tekijöistä, kuten asumisesta, tuloista ja työpaikasta, sekä elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä eli koulutuksesta, osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Se on myös päätöksenteon lähestymistapa, jolla saavutetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempi tasapaino.

Päivitetyn kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on, että työpaikat kehittyvät ja uusia syntyy, kun investoinnit lisääntyvät. Strategian visio on ”Kestävästi kohden korkeampaa arvonlisää”. Arvonlisän kasvun kanssa käsi kädessä kulkevat työn laatu ja palkkataso, jotka heijastelevat koulutusastetta.

Biotalousstrategian toimenpiteet tähtäävät nykyisen työpaikkamäärän kehittymiseen. Kasvua syntyy teknologiakehitykseen perustuvan työn tuottavuuden kasvun kautta. Vuonna 2019 biotalouden arvonlisä oli 26 mrd euroa. Uuden strategian tavoitteena on tuplata biotalouden arvonlisä 50 mrd euroon vuonna 2035, niin että uudistavaa liiketoimintaa syntyy sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille. Se tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Biotalous luo mahdollisuuksia lisätä talouskasvua ja kestävää hyvinvointia samanaikaisesti. Arvoketjun eri osien omistus ei ole vahvasti keskittynyttä. Raaka-aineet tulevat alueellisesti laajalta maantieteelliseltä alueelta ja niitä voidaan jalostaa pienemmissä yksiköissä. Päivitetyssä biotalousstrategiassa tunnistetaan uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvien palveluiden mahdollisuudet kasvattaa arvonlisää. Biotalouden investoinnit voivat olla kooltaan maltillisia, mikä edistää sitä, että liiketoimintaa syntyy laajasti eri alueilla.

Päivitetty strategia painottaa alueiden vahvuuksia. Alueiden toivotaan laativan vahvuuksiinsa pohjautuvat biotalouden toimeenpanosuunnitelmat, jotka tukevat tavoitetta bioresurssien vielä nykyistä monipuolisemmasta ja viisaammasta käytöstä. Taloudellisen monipuolistumisen kautta yhteiskunnan kyky palautua ja sopeutua erilaisiin kriiseihin paranee, seurasivatpa kriisit sitten ilmaston muuttumista tai talouden kehittymistä.

Biotalouden osaajia tarvitaan koko Suomen kaupunki- ja maaseutualueilla. Osaamisen varmistaminen ja entistä parempien työpaikkojen luominen ovat strategiassa ensisijaisen tärkeitä. Biotaloustoimijat ovat tunnistaneet toimialakohtaisia ja yleisiä teknologisia toimintaympäristöön ja liiketoimintaankin kytkeytyviä erikoisosaamisen koulutustarpeita eri koulutusasteilla ja elämäntilanteissa. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla vähennetään myös epätasa-arvoa.

Kansallisen biotalousstrategian toimet tukevat yhteiskunnan vihreää siirtymää. Kestävä biotalous on ratkaisu moniin ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin. Biotalouden aktiivinen rooli vihreässä siirtymässä on osaltaan takaamassa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kestävää muutosta. Kestävällä biotaloudella investoidaan tuleviin sukupolviin.

Biotalousstrategia vastaa erinomaisesti myös huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tarpeeseen, joiden merkitys on viimeisten kuukausien aikana kasvanut.

Biotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää sekä kotimaassa että viennin kasvun moottoreina. Kun vienti kasvaa ja eri alojen kannattavuus paranee, turvataan elämänlaadun parantamisen mahdollisuuksia. Suomi voi edesauttaa positiivista kehitystä myös rajojen ulkopuolella. Näistä syistä kutsun elinkeinot vahvasti mukaan hyvinvointitalouden keskusteluun! 

Kirjoittaja toimii biotalousneuvoksena maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla. Hän on osallistunut aktiivisesti päivitetyn kansallisen biotalousstrategian valmisteluun ja osallistuu strategian toimeenpanoon.