Tulevaisuudessa syömämme ruoka ja käyttämämme tuotteet ovat entistä kestävämmin tuotettuja. Kasvintuotannolla ja -jalostuksella on tässä tärkeä rooli. Osa ruuasta voi olla esimerkiksi sisätiloissa tuotettua. Peltoviljelystä puolestaan saadaan paitsi ruokaa, myös uusia materiaaleja, jotka voivat korvata fossiilipohjaisia tuotteita.

Sisä-, eli vertikaaliviljelyn etuja ovat kontrolloidut olosuhteet, joiden ansioista kasvien sadot ovat tavanomaisissa olosuhteissa tuotettuun verrattuna suuremmat. Energiatehokkailla LED-valoilla valon määrää ja aallonpituutta säätelemällä voidaan vaikuttaa myös kasvin laadullisiin ominaisuuksiin, esimerkiksi saada kasvi tuottamaan haluttuja väriaineita. Tässä, kuten muussakin vertikaaliviljelyn kehittämisessä, tärkeää on sekä korkeatasoinen tutkimus että tutkijoiden ja yritysten välinen yhteistyö. Yhteistyö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää suomalaista vertikaaliviljelyosaamista ja laitteistoja myös vientiin.

Kasvinjalostuksen avulla voidaan esimerkiksi tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat nykyisiä paremmin muuttuviin ilmasto-oloihin. Geenieditointi on jalostustekniikka, jonka avulla muokataan kasvin omaa genomia halutusta kohdasta. Kasviin ei siis lisätä toisen lajin geenejä. EU:n tuomioistuimen vuonna 2018 tekemän päätöksen mukaan geenieditoinnilla tuotetut kasvit tulkitaan kuitenkin geneettisesti muunnelluiksi organismeiksi, eli GMO-kasveiksi, joita koskeva säätely on EU-alueella hyvin tiukkaa.

Tutkijoiden mukaan EU:n tulkinta geenieditoinnista on tieteenvastaista ja vaikeuttaa suuresti kasvinjalostusta. Vuonna 2019 yli sata eurooppalaista tutkimusorganisaatiota toimittikin geenieditointia tukevan julkilausuman. Suomesta allekirjoittajia olivat Luonnonvarakeskus, VTT, molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä Helsingin ja Turun yliopistot. Myös tuottajajärjestö MTK on ilmaissut tukensa geenieditoinnin sallimiselle EU:ssa.

Uusien teknologioiden lisäksi tuotettavien kasvien valikoimaa ja käyttökohteita kannattaa laajentaa. Esimerkiksi öljyhampusta voidaan valmistaa ravinteikasta ruokaa ja kuituhampusta tekstiilikuituja kuitukangas- tai vaatetusteollisuuteen. Näin voidaan korvata ympäristöä kuormittavaa puuvillanviljelyä tai fossiilipohjaisia kuituja. Kosteikkoviljelyssä tuotettu osmankäämi voi korvata eläinperäistä untuvaa untuvatakeissa. Jos ja kun eläintuotanto vähenee, tarvitsemme uusia käyttökohteita nurmelle. Nurmi on upea raaka-aine, joka tekee hyvää maaperälle ja sitä voi viljellä koko Suomessa. Nurmesta voidaan tuottaa ihmisravintoa ja tätä kehitetään nyt Suomessakin. Pellon kasvukunnon hoito uusilla kasveilla voi hyödyntää myös ruuantuotantoa esimerkiksi viljelykierron kautta.

Vaatii kuitenkin riskinottokykyä alkaa viljellä uusia raaka-aineita, jos ostaja ei ole ihan vielä tiedossa. Tämän vuoksi viljelyn kehittämisen lisäksi tarvitsemme uutta tuotesuunnittelua ja markkinoiden kehittämistä. Mistä saamme kestävästi tuotetulle raaka-aineelle jatkojalostajan? Entä kuluttajan? Voisiko julkisilla hankinnoilla edistää uusien tuotteiden markkinoiden muodostumista? Tuottajat ja jatkojalostajat tarvitsevat päätöksenteon tueksi myös tuotekohtaisia liiketoimintapotentiaaliarvioita, kuluttajat puolestaan ostopäätöksen tueksi kokonaiskestävyyttä ilmaisevia, helposti ymmärrettäviä elinkaarianalyysejä.

Osana hallitusohjelman mukaista Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta järjestämme 22.4. ja 12.5. uusia kasvintuotantomenetelmiä ja jatkojalostusmahdollisuuksia käsittelevät aamukahviwebinaarit, joissa teemoista keskustellaan lisää. Perjantaina 22.4. pidettävässä webinaarissa kuulemme uusinta tutkimustietoa vertikaaliviljelystä ja sen sovelluksista sekä alan yritysten ja etujärjestöjen kokemuksia. Saamme myös uutisia siitä, mitä EU:ssa on meneillään geenieditoinnin säätelyn uudelleenharkinnan suhteen. Toukokuussa 12.5. keskitytään pelloilla kestävästi tuotettujen uusien raaka-aineiden jalostus- ja markkinamahdollisuuksiin. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Webinaari: 22.4 Disruptiiviset kasvintuotantoteknologiat 

Webinaari: 12.5. Pelloilta uusia tuotteita