Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030
Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 (KISS2030) joulukuussa 2022.
Mitä sopeutumissuunnitelma sisältää?
VISIO: Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa.
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) sisältää ilmastonmuutokseen liittyvän riski- ja haavoittuvuustarkastelun. Suunnitelmassa määritellään sopeutumistyön visio ja kolme päämäärää. Päämääriä tarkentavat kymmeneen teemaan jaotellut 24 tavoitetta, joita toteutetaan suunnitelmassa esitetyillä toimilla.
PÄÄMÄÄRÄ 1: Yhteiskunnan toimijoilla on vahva tahto sopeutua ilmastonmuutokseen.
PÄÄMÄÄRÄ 2: Yhteiskunnan toimijoilla on käytössään tehokkaat keinot sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.
PÄÄMÄÄRÄ 3: Yhteiskunnan toimijoilla on kyky ennaltaehkäistä, varautua ja hallita sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit.
Sopeutumissuunnitelman teemat ja tavoitteet
-
Tavoite 1. Sopeutuminen on integroitu valtioneuvoston ja ministeriöiden strategiseen suunnitteluun ja ennakointiin vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 2. Hallinnonalakohtainen sopeutumistyö on suunnitelmallista ja sen toimeenpanon edellytykset on turvattu vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 3. Ilmastonmuutoksen seuraukset ja niihin varautuminen ja sopeutuminen on tunnistettu osana kokonaisturvallisuutta ja integroitu kokonaisturvallisuuden malliin ja huoltovarmuuden tavoitteisiin vuoteen 2026 mennessä.
-
Tavoite 4. Maatalouden toimintaedellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kehittyneet vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 5. Ilmastokestävä ruoan tuotanto ja kulutus ylläpitävät ruoka- ja ravitsemusturvaa KISS2030-suunnitelmakauden ajan.
-
Tavoite 6. Vesihuollon varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on parannettu vuoteen 2026 mennessä.
Tavoite 7. Liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin haavoittuvuudet on tunnistettu vuoteen 2026 mennessä ja ilmastokestävyys vahvistettu vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 8. Rakennetun ympäristön toimialalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 9. Energia- ja teollisuussektoreilla sekä elinkeinoelämässä on vahvistettu tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, riskienhallintaa ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 10. Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä on sopeuduttu nykyistä paremmin ilmastonmuutokseen vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 11. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysäyttäminen tukevat toisiaan vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 12. Luontopohjaiset ratkaisut ovat vakiintuneet ja lisänneet yhteiskunnan varautumista ilmastoriskeihin, parantaneet vesiensuojelua sekä lisänneet samalla luonnon monimuotoisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 13. Kuivuusriskien hallinta on kehittynyt vuoden 2022 tilanteesta vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 14. Helteen terveyshaitat on tunnistettu ja niihin sopeutuminen eri hallinnon tasoilla ja seuranta on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 15. Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojelu ilmastonmuutoksen vaikutuksilta on parantunut, niiden huomiointi ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikassa on vahvistunut ja kulttuuriperintöön ja -ympäristöön sisältyvän tiedon hyödyntäminen sopeutumiseen liittyvissä ratkaisuissa on kehittynyt vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 16. Alue- ja kuntatoimijoilla on käytössä ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset sekä osaaminen niiden hyödyntämiseksi eri toimialoja koskevassa suunnittelussa vuotee 2030 mennessä.
Tavoite 17. Sopeutumista koskeva alueiden ja kuntien ohjaus on johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite 18. Rahoitusmahdollisuudet kannustavat alue- ja kuntatason toimijoita sopeutumistyön vahvistamiseen ja rahoituksen kohdentumista pystytään seuraamaan vuoteen 2030 mennessä.
-
Tavoite 19. Edistetään sopeutumista kansainvälisessä yhteistyössä kasvavassa määrin, erityisesti keinoja kaikkein haavoittuvimpien maiden sopeutumiselle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Tavoite 20. Osana kansainvälistä yhteistyötä edistetään kehittyvien maiden kykyä suunnitella ja toteuttaa konkreettisia sopeutumistoimia ja kehittyä ilmastokestävällä tavalla.
Tavoite 21. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkoituksenmukaisesti osana kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaen Suomen sopeutumiskykyä ja tietopohjan laajentamista.
-
Tavoite 22. Sää- ja ilmastonmuutosriskeihin ja sopeutumiseen liittyvää tietopohjaa on vahvistettu järkevällä tavalla, ja tutkimustiedon saatavuus loppukäyttäjille on varmistettu vuoteen 2027 mennessä.
Tavoite 23. Viestinnällä on vahvistettu yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja sopeutumistoimista.
Tavoite 24. Sopeutumisen seuranta on systemaattista ja tukee toiminnan kehittämistä.
Sopeutumissuunnitelman toimeenpano
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 toimeenpano käynnistyi keväällä 2023. Suunnitelman toimeenpanoa tukee eri ministeriöistä, virastoista ja tutkimuslaitoksista koostuva toimeenpanoryhmä ja sen asiantuntijasihteeristö. Toimeenpanoryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriö. Suunnitelmaa toimeenpannaan eri hallinnonaloilla suunnitelmassa määriteltyjen vastuiden mukaisesti.
Suunnitelman toimeenpanosta raportoidaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa. Kansalliselle suunnitelmalle on lisäksi kehitetty oma seurantajärjestelmä. Suunnitelman ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta arvioidaan vuoden 2026 aikana kun suunnitelmasta laaditaan ilmastolain mukainen väliarviointi.
- Suomen ympäristökeskuksen ehdotus KISS2030-suunnitelman seurantajärjestelmäksi
- Sopeutumispolitiikan seuranta Ilmasto-opas.fi -sivustolla
- Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 ilmastolain mukainen väliarviointi
Alkuvuodesta 2026 hyväksyttiin viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitelma, joka tukee sekä yksittäisten hallinnonalojen että koko valtioneuvostotason viestintää. Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö edistää KISS2030-suunnitelman alueita ja kuntia koskevien toimien toteutusta, ja koordinoi sopeutumisen missioverkoston toimintaa. Sopeutumisen missioverkoston avulla tuetaan erityisesti alueiden välistä tiedonvälitystä ja osaamisen kehittämistä.
Sopeutumissuunnitelman valmistelu
Sopeutumissuunnitelma valmisteltiin vuonna 2022. Valmisteluun osallistui 10 ministeriötä ja laaja joukko eri sidosryhmiä. Päävastuu valmistelusta oli maa- ja metsätalousministeriön koordinoimalla, yhdeksän ministeriön edustajista koostuvalla valmisteluryhmällä. Valmisteluryhmän tukena toimi maa- ja metsätalousministeriön koordinoima asiantuntijasihteeristö. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva laajapohjainen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 seurantaryhmä osallistui valmisteluun. Suunnitelman valmistelun aikana kuultiin laajasti eri sidosryhmien edustajia. Yhteenveto vuorovaikutustilaisuuksien annista ja muut valmistelun aikaiset materiaalit löytyvät valtioneuvoston hankeikkunasta.
KISS2030 valmistelun yhteydessä tuotettiin toimialakohtainen ja toimialarajat ylittävä riski- ja haavoittuvuustarkastelu, sopeutumispolitiikan kokonaisarvio, Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa yhteistyössä toteutettu tiedesparraus, sekä Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen raportti ilmasto- ja sosioekonomisista skenaarioista.
- Ilmastonmuutokseen liittyvät alueelliset ominaispiirteet ja haavoittuvuudet Suomessa 2023
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa (KOKOSOPU-arviointi) 2022
- Ilmasto- ja sosioekonomiset skenaariot ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa 2023
- Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 - Lausuntoyhteenveto ja valmistelijoiden vastine
- Tiedesparraus osana kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 valmistelua
- Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja haavoittuvuudet Suomessa : Tarkastelu kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaksi
Lisätietoja
Jaana Kaipainen, Neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Ilmasto-, luonto- ja maankäyttöyksikkö Puhelin:0295162166 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi