Metsien hiilinielut

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Suomen metsien hiilinielut arvioidaan vuosittain

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous eli LULUCF-sektori oli vuonna 2022 nettopäästölähde. LULUCF-sektorin päästöt ylittivät poistumat 4,5 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv. Sektori oli nettopäästölähde myös edeltävänä vuonna.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria olivat 46,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Maankäyttösektorin nettopäästön huomioon ottaminen merkitsisi 50,5 miljoonan tonnin CO₂-ekv. kokonaispäästöjä vuonna 2022.

Vuonna 2022 metsämaa oli nettohiilinielu, sillä metsämaa-maankäyttöluokan päästöjen ja poistumien summa (nettonielu) oli noin −4,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Viljelysmaa-maankäyttöluokan nettopäästö 8,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Puutuotteiden varaston nettomuutos eli puutuotteiden nettonielu oli -3,3 milj. t CO2-ekv vuonna 2022. Lue tarkemmin LULUCF-sektorin päästöistä ja poistumista vuonna 2022 Tilastokeskuksen katsauksesta 14.12.2023.

LULUCF-asetus määrittelee hiilinielujen laskennan EU:n ilmastotavoitteissa

EU:n maankäyttöä koskeva ns. LULUCF-asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka. EU:ssa nielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. 

Tilastokeskuksen ennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria olivat 48,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 0,1 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2020.

Suomessa metsien hakkuut ovat keskeinen hiilinielun vuosittaiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Kaupallisten hakkuiden ohella puuston poistuma sisältää myös kotitarvehakkuut sekä luonnonpoistuman. Puuston ohella metsien hiilinieluun sisällytetään myös ihmisen toiminnan aiheuttama maaperän hiilivaraston muutos.

 

Muualla palvelussamme

Pelastetaan nielut tieteeseen perustuvilla päätöksillä (MMM:n blogi 27.3.2023)
Metsäalan pyöreä pöytä kokoontui keskustelemaan hiilinielujen vahvistamisesta (MMM:n ja YM:n tiedote 2.3.2023)
Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemykset LULUCF-asetuksesta ja metsäkadosta (MMM:n tiedote 29.6.2023)

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä -infokuvia (2023)

LULUCF -asetus
​​​EU:n energia- ja ilmastopolitiikka

Muualla verkossa

Kasvihuonekaasut 2022 (Tilastokeskus 14.12.2023)
Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutuminen (LUKE:n selvitys 21.12.2022)
​​​​​Tiedote Suomen LULUCF-sektorin 2021-2025 velvoitteen toteutumisesta (LUKE:n tiedote 21.12.2022)
Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot vahvistavat: maankäyttösektori päästölähde vuonna 2021, metsät pysyivät edelleen nettonieluna (LUKE:n seurantajulkistus 14.12.2022)
LULUCF-asetus (EU) 2018/841
Hiilidioksidi ja hiilen kierto -video (Ilmatieteen laitos)

 


 

Lisätietoja

Heikki Granholm, luonnonvaraneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162130   Sähköpostiosoite:


Lotta Heikkonen, johtava asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162074   Sähköpostiosoite: