Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa

Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puut ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä eli ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on ylläpitää ja lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino tähän on metsäpinta-alan lisääminen. Tähän liittyen on valmisteltu joutokäytössä olevien alueiden metsitystukea osana laajempaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Tavoitteena on, että vuodesta 2021 lähtien yksityiset maanomistajat voisivat hakea tukea joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen. Kyseessä on uusi tukijärjestelmä.

Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia

Lain metsityksen määräaikaisesta tukemisesta on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, ja tukea voisi hakea metsäkeskuksesta maaliskuun alusta 2021 alkaen. Lakiluonnos oli lausunnolla 28.5.-6.7.2020 ja sen käsittely eduskunnassa on käynnistynyt lokakuussa 2020.

Lakiesityksen mukaan tukea voitaisiin myöntää joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona olisi, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytäisi ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnettäisi ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistettäisiin myös monimuotoisuutta, esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. 

Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka kumpikin perustuisivat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Metsitettävän alan tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tuen ehtona on, ettei saman alan metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty rahoitusta. Tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnettäisi esimerkiksi pajun tai joulukuusien kasvattamiseen. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät kymmenen vuotta. Metsitystukeen liittyviä toimenpiteitä ei saisi aloittaa ennen tukipäätöksen saamista. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Metsitystuen valmistelun yhteydessä Tapio Oy laati keväällä 2020 paikkatietoaineistojen pohjalta arvion joutoalueiden potentiaalista Suomessa. Selvityksen mukaan metsitettävien joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä entiset turvetuotantoalueet. Arvion ulkopuolelle rajattiin metsät eli metsä-, kitu- ja joutomailla sijaitsevat alueet, maataloustukijärjestelmän piirissä olevat maatalousmaat, luonnonsuojelualueilla ja taajama-alueilla olevat alueet, piha-alueet, merenrannat, arvokkaat perinnebiotoopit sekä virta- ja vakavesiin rajoittuvat kohteet, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Maatalousmaiden osalta arviota laadittaessa rajattiin ulkopuolelle rajattiin ne pellot, jotka ovat saaneet maatalouden tukia vuoden 2014 jälkeen. Myös metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa on arvioitu mahdollisten metsitykseen sopivien joutoalueiden pinta-alaa Suomessa ja hankkeen arvio joutoalueiden pinta-alasta oli noin 99 000 hehtaaria.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi myös metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita. Maatalouskäytöstä poistuneen kivennäismaan metsitys pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä keskimäärin 3,8 tonnia CO2 ekv./ha/v verrattuna alkuperäiseen maankäyttöön ensimmäisen 15 vuoden aikana. Maatalouskäytöstä poistuneen turvemaan metsitys pienentää päästöjä 9,8 tonnia ja turvetuotannosta poistuneen alueen metsitys 7,8 tonnia CO2 ekv./ha/v vastaavana aikana.

Jos vuosittainen joutoalueiden metsityspinta-ala Suomessa olisi 3000 hehtaaria vuodessa seuraavien 15 vuoden ajan eli yhteensä 45 000 hehtaaria, kasvihuonekaasupäästöt pienenenisivät aiempaan maankäyttöön verrattuna keskimäärin 0,1 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi. Jos tarkastelujaksona on 45 vuotta, kasvihuonekaasujen päästöt pienenisivät keskimäärin 0,2 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi.

Liitteitä ja hankkeita
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta (5.10.2020)
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia - lokakuu 2020 (MMM 5.10.2020)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Esimerkkejä joutoalueista valokuvina
Tilannekatsaus joutoalueiden metsitystuen valmistelusta - maaliskuu 2020 (MMM 6.3.2020)

Muualla palvelussamme
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
Lausuntopyyntö lakiluonnoksesta joutoalueiden metsitystueksi (28.5.2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Metsäkato-blogi
Metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen ja Kemeran muutokset
CAP-27

 

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350