Suomen metsien kasvua ja kestävyyttä koskevat laskelmat

Suomessa metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Uusimpien inventointitulosten (2019) mukaan puuston vuotuinen kasvu on ollut noin 108 miljoonaa kuutiometriä.

Kasvun lisäksi Suomessa tilastoidaan tarkasti metsistämme hakatun puun määrää. Toteutuneet runkopuun hakkuukertymät ovat olleet 2010-luvulla noin 60-78 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Runkopuun hakkuukertymän lisäksi arvioidaan myös koko puuston poistumaa metsistä. Poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Puuston kokonaismäärä kasvoi vuonna 2019 noin 19 miljoonalla kuutiometrillä.

Myös Suomen metsien hiilinielua eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrää sekä puuston biomassaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää seurataan.

Puustoa poistuu hakkuissa ja luontaisesti

Hakkuukertymä on käsite, joka tarkoittaa metsistämme hakatun runkopuun kokonaismäärää.  

Vuonna 2019 runkopuun hakkuukertymä oli yhteensä 73,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 87 prosenttia eli 64,0 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Energiapuuta eli pientalojen käyttämää polttopuuta tai pieniläpimittaista runkopuuta, jota käytetään metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa hakattiin 9,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole.

Suomen metsien puuston poistuma oli 88,4 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Toteutuneet hakkuukertymät ovat pienempiä kuin suurimmat kestävät hakkuukertymät Suomessa

Toteutuneen hakkuukertymän lisäksi Suomessa lasketaan arvioita suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä. Suurinta kestävää hakkuukertymää arvioidaan myös tuleville vuosikymmenille. Suurin kestävä hakkuukertymä tarkoittaa hakkuiden ylärajaa silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Rajaa määritettäessä huomioidaan taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys ottaen huomioon metsänhoitosuositukset ja tehdyt suojelupäätökset.

Luonnonvarakeskuksen arvio kestävästä hakkuumahdollisuudesta ulottuu vuoteen 2044 saakka. Esimerkiksi arvio kestävistä hakkuumahdollisuuksista vuosille 2016-2025 on 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Vuoden 2019 hakkuukertymä oli koko maan tasolla 91 prosenttia kestävistä hakkuumahdollisuuksista. 

Hakkuukertymiä voidaan tarkastella erilaisissa skenaarioissa

Kestäviä hakkuumahdollisuuksia voidaan arvioida myös skenaariolaskelmilla. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin loppuvuodesta 2016 metsien kestävää hakkuukertymää koskevia laskelmia. Skenaariotarkastelun keskeinen johtopäätös on, että puun käyttöä voidaan lisätä ja samalla turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Tämä edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja tehostetaan.

Muualla palvelussamme
Metsien monimuotoisuus ja suojelu
Metsäteollisuus Suomessa

Muulla verkossa
Metsävarat ja metsäsuunnittelu (Luonnonvarakeskus)
Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten
Hakkuukertymä ja puuston poistuma (Luonnonvarakeskus)
Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin
Hakkuumahdollisuudet

Lisätietoja

Satu Rantala, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162045  


Katja Matveinen, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162287