Pohjavedet

Mäntymetsän reunalla on pieni lähde, joka pulppuaa isojen mukulakivien välistä hiekkapohjaiseen vesistöön.Pohjavesi on maanpinnan alapuolella olevaa vettä sellaisessa syvyydessä, jossa maa on vedestä kylläinen. Pohjavesi muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten päälle. Se soveltuu hyvin vesihuollon raakavedeksi, koska se kulkee muodostuessaan yläpuolellaan olevien maakerrosten läpi, jotka suodattavat siitä epäpuhtauksia.

Pohjavettä on perinteisesti käytetty vedenlähteenä kaivojen kautta, mutta vasta 1960-luvulla alueellisia pohjavesivaroja ryhdyttiin laajemmin kartoittamaan ja niiden käyttöä suunnittelemaan. 1970-luvulla vesihallinto määritteli vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, ja siitä lähtien pohjaveden merkitys vesihuollossa on jatkuvasti kasvanut. Tällä hetkellä Suomen kotitalouksien ja elintarvikelaitosten vedenhankinta perustuu pääosin pohjaveteen ja tekopohjaveteen, pääkaupunkiseutua ja länsirannikkoa lukuun ottamatta. Vuonna 2015 kaikesta vesilaitosten käyttämästä raakavedestä 59 prosenttia oli pohjavettä tai tekopohjavettä.

 

Pohjavesialueet

Suomessa on kartoitettu noin 6000 pohjavesialuetta, joilla muodostuu yhteensä noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Suomen pohjavesialueet ovat siis suhteellisen pieniä.

 

Havainnekuvana iso vesipisara. Pohjaveden kulutus on 252,8 miljoonaa kuutiometriä per vuosi, vaikka pohjaveden muodostus on 2064,8 miljoonaa kuutiometriä per vuosi. Niinpä Suomessa käytetään vain reilu kymmenesosa kaikesta muodostuvasta pohjavedestä. Lähde: Luonnonvarakeskus.Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Vähiten pohjavesialueita on Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan ELY-keskus luokittelee alueensa pohjavesialueet kolmeen luokkaan. 1-luokan alueen vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä keskimäärin yli 10 m3 vuorokaudessa tai yli 50 ihmisen tarpeeseen. 2-luokkaan kuuluvat muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvat alueet, joiden pohjavesi soveltuu myös yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvedeksi. E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Havainnekuvina iso ja pieni vesipisara. Isossa pisarassa veden tuonti 26 400 kuutiometriä per vuosi ja pienessä pisarassa veden vienti 1300 kuutiometriä per vuosi. Suomessa riittää vettä mutta siitä huolimatta sitä tuodaan pullovetenä ja virvoitusjuomina paljon enemmän kuin viedään. Lähde: Luonnonvarakeskus.Pohjavesien hyödyntäminen

ELY-keskusten tehtävä on edistää alueillaan vedenhankinnan ja -jakelun toimintavarmuutta sekä edistää ja valvoa pinta- ja pohjavesivarojen kestävää käyttöä. Lisäksi niiden vastuulla on muun muassa pohjavesialueiden suojelu ja pohjavesitiedon hankinta.

Pohjavesikysymykset ovat tärkeitä ja pohjavesiosaamista tarvitaan yhdyskuntien vedenhankinnan lisäksi monenlaisissa tehtävissä kuten alueiden käytön suunnittelussa ja vesiensuojelussa. Pohjavesiasioissa korostuukin alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö.

Lisätietoja

Katri Vasama, vesiylitarkastaja 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162241