Vesihuollon tehtävät ja organisaatio

Vesihuollon tehtävät ja vastuut on organisoitu kolmelle tasolle: valtakunnalliselle, alueelliselle ja kunnalliselle. Alla oleva kaavio esittää Suomen vesihuollon toimijat ja niiden keskeiset tehtävät. Vesialan TKI-toiminnalla tarkoitetaan vesialan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio toimintaa.

Suomen vesihuollon toimijat ja niiden keskeiset tehtävät. Toimijat on jaoteltu valtakunnallisiin, alueellisiin ja kunnallisiin toimijoihin. Valtakunnallisia toimijoita ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Maa- ja metsätalousministeriön keskeisiin tehtäviin kuuluvat vesihuollon lainsäädäntö, ELY-keskusten tulo-ohjaus, SYKE:n tulosohjaus ja kansainvälinen yhteistyö. Suomen ympäristökeskuksen keskeisiin tehtäviin kuuluvat raportointi, vesihuollon tiedonhallinta (VEETI), vesihuollon tietopalvelut ja kansainvälinen yhteistyö. Alueellisina toimijoina ovat ELY-keskukset, joiden keskeisiin tehtäviin kuuluvat vesihuollon strateginen edistäminen, vedenhankinnan ja jakelun varmistaminen, alueellinen yhteistyö sekä vesihuoltolain mukainen valvonta. Kunnallisia toimijoita ovat kunnat, kiinteistöjen omistajat ja vesihuoltolaitokset. Kuntien keskeiset tehtävät ovat vesihuollon järjestämisvastuu, vesihuoltolaitosten omistajaohjaus, vesihuoltolaitosten valvonta ja vastuu vesihuollon kehittämisestä. Kiinteistöjen omistajien keskeiset tehtävät ovat tonttijohtojen rakentaminen ja kunnossapito, kaivojen kunnossapito sekä rakennusten vesijohdot ja viemärit. Vesihuoltolaitosten keskeiset tehtävät ovat vedenotto ja talousveden jakelu, jäteveden viemäröinti ja puhdistus sekä vesialan TKI-toiminta. Lisäksi vesihuollon toimijoina kaikilla alueilla ovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön keskeinen tehtävä on talousveden laadun varmistaminen. Ympäristöministeriön keskeinen tehtävä on ympäristökuormituksen hallinta.

 

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa vesihuollon yleisestä edistämisestä sekä Suomen vesivarojen käytöstä ja hoidosta. Valtakunnallisella tasolla ministeriö tulosohjaa Suomen ympäristökeskusta, joka vastaa vesihuollon tiedonhallinnasta, raportoinnista sekä erilaisista vesitilanteen varoitus- ja kansalaispalveluista. Ministeriö ohjaa myös ELY-keskusten toimintaa vesihuoltotehtävissä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat aluehallinnon puolueettomia toimijoita, joilla on keskeinen tehtävä vesihuollon alueellisessa ja strategisessa edistämisessä ja kehittämisessä. ELY-keskukset huolehtivat muun muassa vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisesta, vesivarojen käytön valvonnasta ja edistämisestä sekä vesihuoltoon ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden toteutumisesta.

Kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Lisäksi kunnan tehtävä on kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti.

Vesihuoltolaitos on palveluntuottaja, joka huolehtii vedenotosta, talousveden jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja puhdistuksesta. Suomessa on noin 1500 vesihuoltolaitosta, joiden vesijohtoverkostojen piirissä on runsaat 90 % ja viemäriverkostojen piirissä noin 85 % Suomen talouksista.

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia kiinteistönsä vesihuollosta eli siitä, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi puhdasta talousvettä ja jätevesien käsittely on järjestetty siten, ettei se aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön pilaantumista.

Muualla verkossa

ELY-keskukset: vesivarojen käyttö ja hoito

Suomen ympäristökeskus: vesihuolto

Sosiaali- ja terveysministeriö: ympäristöterveys

Ympäristöministeriö: ympäristönsuojelun lainsäädäntö

Lisätietoja

Katri Vasama, vesiylitarkastaja 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162241