EN FI SV

Vesistöt

Vesistöt ovat olennainen osa Suomen maaseutua. Vesistöillä on myös tärkeä virkistysarvo.

Vesistöjen osuus Suomen pinta-alasta on suuri. Sisävesien pinta-ala on noin 10 % (34 539 km²) Suomen kokonaispinta-alasta. Merialueen pinta-ala on 52 471 km². Suomen rannikko on laaja, rikkonainen ja laajojen saaristoalueiden vuoksi sulkeutunut.

Suomen osuus Itämeren kuormituksesta on 10 % fosforista ja 11 % typestä. Maatalouden osuus ihmistoiminnasta peräisin olevasta fosforikuormituksesta on arvioitu olevan Suomessa noin 59,2 % ja typpikuormituksesta noin 49,8 % v. 2016 (www.ymparisto.fi). Maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin Saaristomerellä, Etelä-Suomen jokivesistöissä ja Suomenlahdella, joiden valuma-alueella on paljon peltoa ja eroosioherkkiä maita. Lannasta peräisin olevat ravinnehuuhtoumat ovat ongelma kotieläntuotannon keskittymisen ja kasvintuotannosta eriytymisen takia. Kotieläintalouden ja peltoviljelyn vesiensuojelua ohjaavat EU:n nitraattidirektiivi ja lannoitelainsäädäntö sekä niihin pohjautuva kansallinen lainsäädäntö.

ELY-keskukset ovat tunnistaneet järvi- ja jokikohtaisesti merkittävät vesistöjen tilaan vaikuttavat paineet vuonna 2019 osana alueellisten vesienhoitosuunnitelmien tarkistamista.Maatalous on tunnistettu paineeksi noin 30 %:lla kohteista (eli noin 2000 vesimuodostumassa).

Peltomaan fosforitase oli 3,8 kg/ha vuonna 2014, 4,0 vuonna 2015 ja laski 3,6:een vuonna 2016. Typpitase oli vastaavina vuosina 47, 49 ja 47 kg/ha/v. Ohjelmakaudella 2014 - 2020 fosforitase on vakiintunut noin neljään ja typpitase noin 47:ään kg/ha/v. Taseet ovat pienentyneet selvimmin kasvintuotantoon  ja vähemmän kotieläintuotantoon keskittyneillä alueilla.Typpitaseen heilahtelu viimeisinä vuosina johtuu vaihtelevista sääolosuhteista, jotka vaikuttavat erityisesti pelloilta korjattaviin satomääriin, sekä typpilannoiteostojen ajoittumisesta eri vuosina. Typpilannoitteiden keskimääräiset käyttömäärät alittavat selvästi nitraattiasetuksen perusteella sallitut määrät. Typpi- ja fosforitaseilla kuvataan erotusta, joka saadaan vähennettäessä pellolle lannan ja muiden orgaanisten lannoitevalmisteiden sekä kemiallisten lannotteiden mukana annettujen ravinteiden määrästä pellolta sadon ja muiden kasvimassojen mukana poistettujen ravinteiden määrä. Taseiden suuruus kuvaa teoreettista ravinnekuormituspotentiaalia.

Kansallisen biotalousstrategian yksi kärkihanke on maatalouden ravinteiden kierrätyshanke. Maataloustuotantoa ohjaa EU:n nitraattidirektiivi ja siihen pohjautuva kansallinen lainsäädäntö.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma pyrkii eri toimenpiteiden avulla vähentämään maatalouden ympäristökuormitusta vesistöihin. Keskeisiä toimenpiteitä ovat ympäristökorvauksen toimenpiteet ja erilaiset koulutus- ja neuvontatoimenpiteet.

Muualla palvelussamme

Vedet

Muualla verkossa

Maaseutu.fi - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman verkkopalvelu kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille
Ruokavirasto.fi

Lisätietoja

Eero Pehkonen, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö 0295162406