Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
Yhdistyneet kansakunnat (YK) ovat määritelleet 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Agenda 2030 -ohjelmassa korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet. Siinä peräänkuulutetaan moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken, aktiivista tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä parhaiden käytäntöjen jakamista sekä politiikan johdonmukaisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toiminnan lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals). Kestävää kehitystä edistetään kokonaisvaltaisesti siten, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Kestävän kehityksen tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista sovittamalla nykyistä paremmin yhteen sekä yhteiskunnalliset että ympäristön ja talouden näkökulmat.
Hallinnonalan yhteinen tehtävä: vastuullisen ruokajärjestelmän ja kestävän luonnonvaratalouden toteuttaminen ja kehittäminen
Muutokseen taustalla: ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, globaalin talouden murros, arvojen ja asenteiden muutos sekä väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Tarvitaan kestäviä ratkaisuja, jotta voidaan turvata puhtaan ruuan ja veden saatavuus, kestävän kehityksen mukainen metsä-, kala-, riista-, ja vesitalous, monipaikkaisuuteen perustuva yhteiskunta ja alueiden menestys sekä innovatiivinen ja turvallinen paikkatiedon ekosysteemi.
Yhteistyötä yli sektorirajojen
Kaikki SDG-tavoitteet linkittyvät toisiinsa. Erityisen paljon ristiinkytkentöjä on vesi-, ruoka- energia- ja metsätavoitteissa. Ruokaan, metsiin, energiaan ja veteen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat toinen toisiinsa joko suoraan tai välillisesti. MMM katsoo kokonaisuuksia ja etsii toimenpiteitä, joilla on synergioita ja välttää niitä, joilla on haitallisia vaikutuksia muihin tavoitteisiin. Nexus-lähestymistapa mahdollistaa keskinäisten kytkentöjen huomioimisen kokonaisvaltaisesti, mikä auttaa tuottamaan kestäviä ratkaisuja luonnonvaratalouteen.
Suomella on monia toimia ja rakenteita, joiden varaan toimeenpanoa Suomessa voidaan rakentaa. Toimeenpanossa vaaditaan kuitenkin uutta otetta ja uudenlaisia tapoja, sillä kestävän kehityksen haasteet eivät ratkea pelkästään vanhoilla keinoilla. Julkinen rahoitus ei esimerkiksi riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. Niin rahoituksen kuin muidenkin teemojen osalta toimintaohjelmaa läpileikkaava ajatus on globaalien haasteiden keskinäisriippuvuus ja ratkaisujen kokonaisvaltaisuus.
