Suurpetojen hoitosuunnitelmat

Suurpetojen hoidon ja suojelun perustavoitteena on säilyttää kanta suotuisalla suojelun tasolla. Hoitosuunnitelmissa kuvataan ja perustellaan tarvittavat kannanhoitotoimenpiteet, joissa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisin sopimuksin ylläpitämään suotuisan suojelutason petokannat. Susi, karhu, ilves ja ahma ovat merkattu Euroopan unionin säätämään luontodirektiivin, jonka mukaan lajit ovat tiukan suojelun piirissä ja niiden suojelusta voidaan poiketa vain tietyillä ja tarkoin säädellyillä ehdoilla.

Suurpetojen hoitosuunnitelmien yhtenä haasteena on säilyttää eläinkannat vahvoina ja samalla säilyttää suurpedot ihmisarkoina. Suurpetojen hoitosuunnitelmien laadinnan eri vaiheissa kuullaan laajasti paikallisia ihmisiä, alueellisia toimijoita ja valtakunnallisia sidosryhmiä. Suomi on jaettu kunkin lajin kohdalla kannanhoitoalueisiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa alueellisten erojen huomioiminen.

 

Karhukannan hoitosuunnitelmassa kuvataan ne linjaukset, joita toteuttamalla voidaan jatkaa kehittyvän karhukannan suunnitelmallista hoitoa ja karhun säilyttämistä pysyvänä osana Suomen luontoa.

Hoitosuunnitelmassa Suomi on jaettu neljään kannanhoitoalueeseen:

  • poronhoitoalue,
  • vakiintuneen kannan hoitoalue,
  • levittäytymisvyöhyke ja
  • kehittyvän kannan hoitoalue.

Susikannan hoitosuunnitelmassa kuvataan ne toimet, joilla voidaan toteuttaa susikannan hoito ja ratkaista suteen liittyvät ristiriitatilanteet.

Hoitosuunnitelmassa esitetään muun muassa seuraavia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • susivahinkojen ennaltaehkäisy
  • suurpetoyhdyshenkilöstön toimivuuden varmistaminen
  • eri tahojen välinen yhteistyö

 

Ilveskannan hoitosuunnitelmassa kuvataan ne linjaukset, joita toteuttamalla voidaan jatkaa suunnitelmallista ilveskannan hoitoa ja kannan vakiinnuttamista pysyväksi osaksi Suomen luontoa.

Hoitosuunnitelmassa nostetaan neljä selkeää päätavoitetta:

  • Suomen ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena,
  • elinvoimaisen ilveskannan läsnäolosta koituvat haitat tulee minimoida,
  • kansalaisten ilvestietämystä tulee lisätä ja
  • ilveskannan tulee säilyä ihmisarkana.

Ahmakannan hoitosuunnitelman päätavoitteena on edistää riistakantojen säilymistä elinvoimaisina sekä pitää riistavahingot ja -konfliktit hallinnassa. Ahma on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Tavoitteisiin pyritään muun muassa seuraavasti:

  • ahmakannan yksilömäärää kasvatetaan hallitusti ja ahmojen levittäytymistä uusille elinalueille tuetaan
  • tutkimusta lisäämällä
  • kehittämällä ahman aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää

 

Liitteet

Karhukannan hoitosuunnitelma
Susikannan hoitosuunnitelma
Ilveskannan hoitosuunnitelma
Ahmakannan hoitosuunnitelma
Ahma Suomen ahmakannan hoitosuunnitelman taustajulkaisu

 

Muualla verkossa

Karhu: Kansalaisten karhukannat PDF (Ruralia-instituutti)

Susi: Susipuhetta Suomessa PDF (Ruralia-instituutti)   

Ilves: Ilveksiä ja ihmisiä PDF (Ruralia-instituutti)

Ahma: Asialistalla ahma PDF (Ruralia-instituutti)

Suomen riistakeskus: hoitosuunnitelmat
Suurpedot.fi