Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmäkokeilu - kansallisen kiertotaloustiekartan avainalue

Toteuttajat

MMM ja Sitra

Hankkeen perustiedot

Hankkeessa luodaan ja toteutetaan kiertotalouteen perustuvan alueellisen ruokajärjestelmän malli ja kehitetään uusia toimintatapoja ja vahvistetaan uudenlaista tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä ja sitoutumista paikalliseen ruokaan. Paikalliset tuottajat ja jalostajat ovat perillä alueen julkisten ruokapalveluiden tarpeista ja voivat räätälöidä tuotantoa paikallisen kysynnän pohjalta. Kuntasektori ottaa julkisten ruokapalvelujen kilpailutuksessa käyttöön kriteerit, jotka varmistavat ruuan kestävän alueellisen tuotannon. Paikalliset tuottajat kehittävät erilaisia yhteistyömuotoja esim. osuuskuntapohjalta voidakseen tarjota julkisille ruokapalveluille monipuolisesti ja jatkuvasti oikealla tavalla prosessoituja tuotteita. Tuottajat sitoutuvat kehittämään ravinne- ja energiaomavaraisuutta perustuen alueellisiin raaka-aineisiin. Ravinteiden kierrätys toteutetaan käytännössä paikallisen ruokajärjestelmän osana. Toisaalta lisätään alueen toimijoiden tietämystä sekä sitoutumista omaan ruokaan. Julkisen sektorin ruokapalveluita hyödyntäen tuodaan esille ruuan tuottajia, luodaan uusia yhteistyökuvioita (esim. oppimisympäristöjä) sekä avataan ruokatuotannon toimintatapoja ja kustannuksia läpinäkyväksi kuluttajille. Mitä enemmän tuottajat voivat kertoa omasta työstään ja tuotteistaan, sitä lähemmäksi tuote ja tuotanto tulevat myös kuluttajaa.
Tuotanto on läpinäkyvää ja tuottajat voivat olla toiminnastaan ylpeitä. Taloudellisesti kokeilu luo pitkäjänteisesti markkinoita paikallisille tuottajille, ja tuo lisäarvoa koko ruokajärjestelmään esimerkiksi tuotteiden jalostuksen kautta.  Ravinne- ja energiaomavaraisuuden lisääminen vahvistaa aluetaloutta ja luo uudenlaista yritystoimintaa.
Kestävän ruokajärjestelmän kehittäminen sisältää seuraavia elementtejä:

  • Ruokajärjestelmän hiilijalan- ja kädenjälki pienenee  
  • Ruoka tuotetaan oman alueen resurssein
  • Ruokaa tuotetaan nykyistä monipuolisemmin 
  • Uusia palvelukonsepteja kehitetään ja levitetään
  • Luonnontuotteita hyödynnetään nykyistä laajemmin
  • Tuotteita kehitetään asiakaslähtöisesti
  • Tuotantoprosessit optimoidaan ruokahävikin vähentämiseksi ruokajärjestelmän eri vaiheissa
  • Ylijäävä ruoka jaetaan tehokkaasti eteenpäin 
  • Digitalisaatiota hyödynnetään
  • Ruokajärjestelmän toimijoiden osaamista parannetaan; tietoisuus oman toiminnan erilaisista vaikutuksista alueella kehittyy
  • Ruuantuotannon valintojen vaikutukset ilmastopäästöihin sekä maaperän rakenteeseen ja laatuun huomioidaan

Kesto: 2017

Rahoitus: 150 000 €

Ota yhteyttä: Marja-Liisa Tapio-Biström, [email protected]