Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Alueilta saatiin arvokasta tietoa biotalousstrategiaa varten

Maa- ja metsätalousministeriö 20.11.2020 15.19
Uutinen

Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Nyt kerätään alueiden näkemyksiä maakuntien verkkofoorumeissa. Viimeisimmät järjestettiin 6.11. Pohjois-Karjalassa, 10.11. Lapissa ja 17.11. Keski-Suomessa. Keskustelu oli vilkasta kaikissa kolmessa, ja alueiden esitykset tarjosivat kattavasti tietoa.

Jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen luontonsa ja biotaloutensa. Pohjois-Karjala on yksi vesistöisimmistä ja Keski-Suomi toiseksi metsäisin Suomen maakunnista. Lapin luonto on oma lukunsa, joka houkuttaa ihailijoita myös rajojen ulkopuolelta. 

Metsät ovat aarre, jota pitää käyttää kestävästi

Jokaisessa maakunnassa suhtauduttiin selvästi kunnioittavasti luontoon. Sen nähtiin tarjoavan suuria mahdollisuuksia, mutta tuovan mukanaan myös vastuuta. Metsistä saadaan työtä, raaka-aineita, virkistystä ja luonnontuotteitta. Lisäksi ne torjuvat ilmastonmuutosta. Kaikkea tätä sillä ehdolla, että niitä hoidetaan hyvin ja käytetään kestävästi. Luontoreitit, retkeily ja matkailu nostettiin tärkeiksi biotalouden alueiksi.

Metsät ovat jokaisen kolmen maakunnan moottori. Niiden ajateltiin kätkevän vielä paljon sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei vielä hyödynnetä. Suomessa pitäisi pystyä jalostamaan puutuotteita nykyistä pidemmälle. Digitalisaatio tuo jatkuvasti lisää tietoa sekä metsätalouden että metsien hoidon tarpeisiin. Myös puurakentaminen mainittiin hyvänä keinona korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä. 

– Toivomme että metsää tarkasteltaisiin paitsi museona ja hiilivarastona myös kiertotalouden ratkaisuna. Metsistä on madollista saada ratkaisuja niin kilpailukykyyn, ympäristövaikutuksiin kuin ilmastonmuutokseenkin, totesi Timo Tahvanainen Business Joensuusta.

Kiertotalous ja biotalous kulkevat käsi kädessä

– Tulevaisuudessa ei enää ratkaise yksin se, onko joku tuote biopohjainen tai biohajoava. Vielä olennaisempaa on, onko tuote kierrätettävä. Materiaalit on saatava nykyistä tehokkaammin uusiokäyttöön, totesi VTT:n Jani Lehto. 

Kiertotalous ja biotalous ovatkin läheistä sukua toisilleen. Materiaalitehokkuus oli monen puheenvuoron ytimessä. Tuotetaan enemmän vähemmästä, kuten yksi osallistuja sanoi.

Yhteistyöllä voittoon

Myös yhteistyötä toivottiin nykyistä enemmän yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välille sekä kansainvälisesti yli rajojen. Näin saataisiin tuotteiden ja palveluiden arvo kasvamaan. Parhaiden ratkaisujen uskottiin löytyvän nimenomaan rajapinnoilta. Jokaiselta alueelta löytyi jo nykyisellään yhteistyön keskittymiä. Joensuu on eräänlainen metsäbiotalouden demoalue ja laboratorio, kun taas Meri-Lapissa on tiivis metsäteollinen ekosysteemi.  

Keski-Suomessa tehdään puolestaan uraa uurtavaa tutkimusyhteistyötä. Selluloosalle on löydetty valtavasti uusia käyttötarkoituksia. Sitä on käytetty muun muassa valokuidun raaka-aineena sekä vesien puhdistamisessa hormoneista ja mikromuoveista. 

– Suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Selluloosan mahdollisuuksista on keksitty vasta murto-osa. Biojalostamisessa muhii valtava potentiaali lähivuosikymmeninä, totesi Jani Lehto.

Biokaasusta puhuttiin sekä Lapissa että Keski-Suomessa.

– Lappiin olisi mahdollista rakentaa biokaasun tuotantoverkosto, jossa jokainen Pohjois-Suomen maatila olisi potentiaalinen tuotantoyksikkö. Tuottaisimme energiaa, joka päätyisi muuten päästöinä ilmaan, kertoi Juha Hotti Proagriasta.

Kaikista foorumeista saatiin arvokasta tietoa biotalousstrategian päivittämistä varten. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kiertue jatkuu seuraavaksi Varsinais-Suomen foorumilla 1.12. 
 

Lue lisää:

Biotalous