Venäjältä tuotavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan 1.10. alkaen raivotautivasta-aineiden määritys
Lemmikkieläinten tuontivaatimukset yhdenmukaistettiin EU:ssa heinäkuun alussa 2004. Eläimiä on voitu tuoda Suomeen myös vanhoilla tuontivaatimuksilla siirtymäaikana. Lokakuun alusta alkaen eläinten on täytettävä uudet vaatimukset. Suurimmat muutokset koskevat koirien, kissojen ja frettien tuontia EU:n ulkopuolisista maista.
EU:n ulkopuolisista maista Suomeen tuotavat koirat, kissat ja fretit tulee olla tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia vastaan. Koirilta ja kissoilta vaaditaan myös heisimatolääkitys. Lisäksi eläimeltä on määritettävä raivotautivasta-aineet ennen tuontia. Verinäyte tutkimusta varten tulee ottaa vähintään 30 päivää raivotautirokotuksen jälkeen, mutta kuitenkin kolme kuukautta ennen tuontia. Vasta-aineiden määritys on suoritettava EU:n hyväksymässä laboratoriossa. Raivotautivasta-aineiden määritystä ei vaadita eläimiltä, jotka tuodaan raivotautivapaista maista tai maista, joissa raivotaudin riski on pieni. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Norja, Islanti, Sveitsi, Kanada ja Yhdysvallat. Eläimen mukana on oltava virkaeläinlääkärin antama todistus, joka osoittaa, että eläin täyttää tuontivaatimukset. Tuonnissa noudatetaan kaupallisen tuonnin ehtoja, jos eläin lähetetään maahan ilman mukana seuraavaa matkustajaa.
Myös kaikilta niiltä suomalaisilta koirilta, kissoilta ja freteiltä, jotka viedään Venäjälle vaikkakin vain lyhytaikaista vierailua varten on määritettävä raivotautivasta-aineet. Näille eläimille tutkimus voidaan tehdä jo ennen vientiä. Kun vasta-ainetutkimuksen tulos on selvillä ja se on merkitty lemmikkieläinpassiin Suomessa ennen vientiä, eläin voidaan tuoda takaisin Suomeen ilman odotusaikaa.
Lemmikkieläinten tuontivaatimusten tarkoituksena on estää raivotaudin leviäminen. Raivotautia esiintyy Suomen lähialueista Baltian maissa ja Venäjällä sekä muualla Itä-Euroopan alueella. Raivotautia esiintyy sekä kotieläimillä että luonnonvaraisilla eläimillä. Lemmikkieläinten tuonnissa suurin riski liittyy löytökoiriin ja -kissoihin, jotka ovat saattaneet olla tekemisissä tartunnan saaneen villieläimen kanssa, ja toisaalta salakuljetettuihin eläimiin, joita ei ole rokotettu raivotautia vastaan.
Raivotauti eli rabies on viruksen aiheuttama eläimiin ja ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisimmin sairastuneen eläimen pureman välityksellä. Tauti voi kuitenkin tarttua myös ihohaavojen kautta syljen välityksellä. Hoitamattomana tauti johtaa aina ihmisen ja eläinten menehtymiseen. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa. Tartunnan saanut eläin voi erittää raivotautivirusta syljessään jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmenemistä. Raivotaudin itämisaika (aika puremasta oireiden ilmaantumiseen) on jopa kuusi kuukautta. Eläimet voidaan suojata taudilta rokottamalla.
Lisätietoja:
Eläinlääkintötarkastaja Tiia Tuupanen, maa- ja metsätalousministeriö,
puh. (09) 160 52787
Eläinlääkäri Miia Jakava-Viljanen, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos,
puh. (09) 393 1725 (raivotauti ja rokotteet)
>> Tietoa raivotaudista
