Juurikäävän torjunnasta on huolehdittava sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa

Hallitus on tänään 14.4.2016 hyväksynyt asetuksen juurikäävän torjunnasta. Asetuksella tarkennetaan juurikäävän leviämisen riskialueita, torjuntakohteita ja hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Asetus astuu voimaan samanaikaisesti metsätuholain muutoksen kanssa 18.4.2016.

Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Juurikäävän leviämisen riskialueet ovat metsälaissa tarkoitetut keskinen ja eteläinen Suomi. Juurikääpää on torjuttava, jos riskialueella kivennäismaalla sijaitsevassa metsikössä on ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta. Turvemaalla torjunta on tehtävä kohteilla, joiden puuston tilavuudesta ennen hakkuuta on kuusta yli 50 prosenttia.

Hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kantojen nosto tai uudistusalueen kulotus eivät ole hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään.

Juurikäävän torjuntaa ei tarvitse tehdä, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy:

• terminen kasvukausi ei ole alkanut,
• hakkuupäivän lämpötila on alle 0 celsiusastetta,
• maassa on yhtenäinen lumipeite,
• hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Sanna Paanukoski, p. 0295 16 2449