Kalastusasetus tehostaa kalojen suojelua

Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.

Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.

Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.

Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä.

Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä.

Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.

Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.

Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista.

Kalastusasetus tulee voimaan 1.1. 2016. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta.

Lisätietoja:
Kalastusasetus
Muistio

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 040 772 1262
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. 02951 62313
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494