Kansainvälistymisvalmennuskonsepti -Vientiloikka rohkeiden edelläkävijöiden johdolla

3.2.2025 10.25
Blogi

Viime syksyn aikana sain tehdä unelmaprojektia. Selvittää ja rakentaa kansainvälistymisvalmennuksen konseptia laajassa yhteistyössä eri yritysten ja toimijoiden kanssa. Konseptisuunnittelu on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona, osana ruoka-alan kasvuohjelman osaamisen ja vientivalmiuksien kehittämisen osa-aluetta. Ehdotettava konsepti: 

  • Tukee hallituksen tavoitetta ruokaviennin kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2031 mennessä.
  • Perustuu selvitettyyn ja parhaisiin olemassa oleviin käytänteisiin.
  • On suunnattu selvityksessä nousseelle potentiaalisimmalle kohderyhmälle.
  • Mahdollistaa entistä rohkeamman kansainvälisen liiketoiminta-ajattelutavan ja yhteistyön.

Konsepti perustuu elintarvikeviennin edelläkävijöiden kokemusten ja näkemysten jakamiseen taitavasti fasilitoidussa vertaisyhteisössä, sekä näistä syntyviin oivalluksiin. Vertaisjohtajuutta hyödyntävän pioneeriryhmän tavoitteena on tuoda rohkeutta, viisautta ja selkeyttä päätöksentekoon, sekä ymmärrystä lisäarvon rakentamisesta koko toimialalle.

Ruokaviennin valmennuskonsepti toimii vientiloikkaa tukevana pilottina. Se luo edellytykset yhdistää tutkittua ja kokemustietoa, edistää yrityslähtöisen kasvualustan rakentumista ja muodostaa ytimen vaikuttavalle alumniverkostolle – siemenen yli hallituskausien jatkuvalle kansainvälisen kaupan vertaisyhteisölle.

Keskeisiä havaintoja ja tarpeita, joihin valmennuskonsepti vastaa

  1. Uskallettava valita ja kohdentaa toimenpiteitä: Valmennus pohjautuu potentiaalisimpien vientiyritysten erittäin kokeneiden kansainvälisen kaupan ja ruokaviennin pioneerien taitavasti fasilitoituun vertaisoppimiseen. 
  2. Tarvitsemme kokemuksia ja näkemyksiä edelläkävijöiltä päätöksenteon tueksi: Pelkkä tieto ja data eivät riitä – konsepti tuo yhteen kokemuksia ja näkemyksiä inspiroivilta edelläkävijöiltä, strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. 
  3. Yritysten ja maamme tulevaisuuden näkemykset tulee tuoda lähemmäs toisiaan: Näiden yhdistelmänä on mahdollista selkeyttää paras mahdollinen ruokaviennin tulevaisuuden kuva ja luoda siitä edelleen käytännön toimia lyhyemmälle aikavälille.
  4. Selkeät ja konkreettiset kasvutavoitteet: Valmennuksessa asetetaan konkreettiset viennin kasvutavoitteet. Tavoitteeseen pääsemiseksi hahmotellaan edelleen kunkin osallistujan kasvupolkuja. Kasvun esteitä ja mahdollisuuksia sparrataan vertaisyhteisön ja tarvittaessa myös parhaiden osaajien tuella.
  5. Bulkin ja korkean lisäarvon kuluttajatuotteiden välinen vientipotentiaali pitää avata ja tunnistaa selkeämmin: Lisäarvon rakentumisen progressiivinen portaisuus ja eri portaiden vientipotentiaali hahmotetaan entistä selkeämmin. Valmennuksessa tätä selkeytetään käytännön esimerkkien kautta. 
  6. Ei yhtä oikeaa tapaa kasvaa – viennin lisäyksen monimuotoisuus vaatii jatkuvaa uudistumista: Onnistuneen kansainvälisen kaupan kokonaisuus on monimutkainen ja siinä navigointi vaatii uudenlaista ajattelutapaa, vastakkainasettelun purkua ja turvallista keskusteluympäristöä, johon valmennuskonsepti vastaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa saavuttaa kahden miljardin euron viennin lisäys, mutta yhteinen selkeämpi suunta auttaa sen toteuttamisessa.
  7. Elintarvikevienti osana laajempaa biotalousstrategiaa: Valmennus haastaa laajempaan ajatteluun ja yhteistyöhön yli sektoreiden/toimialojen. ”Tulevaisuudessa emme vie vain pelkkää ruokaa vaan ratkaisuja asiakkaiden tarpeeseen systeemisessä muutoksessa.” Kansainvälisen kaupan näkökulmasta suhteellisen lyhytaikaisesta tavoitteesta (2031 mennessä) huolimatta vertaisvalmennuksen keskustelun pohjalla pidetään pitkän aikavälin systeeminen muutos. 

Valmennuskonseptin koordinointi, pilottia seuraavan konseptin muotoilu ja sen käynnistäminen tulee ottaa osaksi parhaillaan rakentuvan ruokaviennin yritysvetoisen kasvualustan ydintoimijoiden toimintaa, eikä sitä tule rakentaa erillisenä toimenpiteenä.