Kouluruokaohjelman kiinnostavimmat
Kouluruokailun tavoitteet kirjataan Vuorenmäen koulun lukuvuosisuunnitelmaan

Kouluruokaohjelman kiinnostavimmat on MMM:n artikkelisarja kouluruokailua edistävistä käytännöistä. Tavoitteena on kannustaa kuntia ja kouluja soveltamaan esiteltyjä toimia omaan arkeen sopiviksi. Paikallinen kehittäminen on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja tukee opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita. Työ edistää Suomen asemaa kouluruokailun kansainvälisenä asiantuntijamaana.

Vuorenmäen koulu Kirkkonummella on kirjannut kaikki kouluruokailuun liittyvät asiat mahdollisimman kattavasti lukuvuosisuunnitelmaansa. Suunnitelma sisältää kirjaukset kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä. Lisäksi huomioon on otettu kodin ja koulun välinen yhteistyö ja yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa.

Kouluruokailuun liittyvät kysymykset nousevat usein yhteiseen keskusteluun kouluissa. Myös Vuorenmäen koulussa ruokailusta puhuttiin paljon jo ennen lukuvuosisuunnitelman kirjausta.

-    Keskustelujen jälkeen asioiden kirjaaminen oli varsin helppoa. Yhtenä kaikkein keskeisimpänä tavoitteena oli saada ruokailusta kaikille rauhallinen ja miellyttävä hetki keskelle päivää, kertoo Vuorenmäen koulun rehtori Esa Kukkasniemi.

Tehtävä ei ollut helppo, sillä Vuorenmäen koulun ruokasali on useimpien muiden koulujen tapaan mitoitettu melko tiukasti.

-    Yhteistyöllä ja yhteisellä keskustelulla olemme kuitenkin keksineet ratkaisuja näihinkin varjopuoliin, sanoo Kukkasniemi.

Vuorenmäen koulussa oppilaiden osallisuutta pidetään tärkeänä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua koulua koskeviin asioihin kuten kouluruokailun sujuvoittamiseen.

-    Keskustelu yhteisistä periaatteista käydään luokassa, ei ruokasalissa. Hyviä tuloksia saadaan ennakoimalla ja kuuntelemalla oppilaiden ideoita ja kehitysehdotuksia. Mahdollisiin ongelmiin puuttuminen on myöhäistä, jos se tapahtuu vasta ruokailutilanteessa. Oppilaat tiedostavat ruokailuun liittyvät epäkohdat ja heiltä löytyy usein myös parhaat ratkaisut, toteaa Kukkasniemi.

Kouluruokailu vaatii jatkuvaa työtä ja kehittämistä. On tärkeää, että saavutettuja hyviä tuloksia ylläpidetään ja kouluihin tulevat uudet ikäluokat kasvatetaan koulun ruokailukulttuuriin.

-    Oppilaskyselyt ovat hyvä keino saada palautetta oppilailta, mutta myös opettajia kannattaa kuulla. Hyvä kouluruokailu syntyy yhteisestä työstä, sanoo Kukkasniemi.

Perusopetuslain mukaan opetuksen tehtävä on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja antaa hyvään elämään tarvittavia tietoja ja taitoja. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään, että sivistykseen kuuluvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin ja kestävän kehityksen edistäminen.

Kouluruokailu on päivittäin toistuva rutiini, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden näiden asioiden opettamiseen. Opetussuunnitelman mukaan kouluruokailun järjestämisessä tulee ottaa huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Lisäksi opetussuunnitelma korostaa ruokailun virkistystehtävää ja mahdollisuutta edistää kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.

Lisätietoja:

Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa, p. 029 5162 260

Marinin hallitusohjelmassa linjattiin laadittavaksi kouluruuan kehittämisohjelma. Ohjelman keskeinen tavoite on lisätä kouluruuan arvostusta ja kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja, joiden pohjalta välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokaa jokaiseen kouluun. Lisäksi ohjelmalla pyritään parantamaan kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta ja kehittämään tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua. Ohjelma kattaa peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailuun liittyvät teemat. Ohjelman laadintatyössä kuullaan myös oppilaita ja se valmistuu joulukuussa 2022.