Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle

Valtioneuvosto on tänään antanut esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista eduskunnalle. Lailla korvataan voimassa oleva eläinsuojelulaki ja –asetus. Lakiesityksen pohjana on aiempi hyvinvointilakiesitys vuodelta 2018. Koirien ja kissojen pentutehtailua ja kauppaa hillitään tuontikiellolla ja myynti-ilmoittelua koskevilla uusilla säännöksillä. Kokonaan uutta on se, että porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan siirtymäajalla. Esitykseen sisältyy myös mm. parsinavetoita ja sikahäkkejä koskevia rajoituksia.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, mutta siihen on tehty muun muassa hallitusohjelmasta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta johtuvia muutoksia.

Eläinten hyvinvointilaissa säädetään kaikkia eläimiä koskevat yleiset säännökset. Tarkemmat eläinlajikohtaiset vaatimukset säädetään asetustasolla.

Lakiesityksen voimaantulo riippuu sen eduskuntakäsittelyn aikataulusta. Aikaisintaan laki voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Pentutehtailu: pentujen tuonti myytäväksi kielletään

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyritään estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulee käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.

Ilmoitusvelvollisuus perinnöllisistä sairauksista

Eläinjalostusta koskevaa sääntelyä tarkennetaan ja selkeytetään nykyisestä. Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäyttöön. Ilmoitus tehdään valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin. Ilmoitettavien sairauksien ja vikojen lista säädetään myöhemmin asetustasolla. 

Porsaiden kirurginen kastraatio loppuu siirtymäajan jälkeen

”Suomi on kieltämässä porsaiden kirurgisen kastraation eurooppalaisena edelläkävijänä siirtymäajalla. Suomalaiset sianlihantuottajat ovat tehneet jo pitkään työtä sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi ja tämä on luontevaa jatkoa sille työlle”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan päätyttyä. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä. Lisäksi paikallispuudutuksen käyttöä edellytetään neljän vuoden kuluttua lain voimaan tulosta. Puudutuksen voi tehdä siihen koulutuksen saanut tuottaja tai eläinten hoitaja. Ministeriö perustaa syksyn aikana työryhmän, joka valmistelee kirurgisesta kastraatiosta luopumiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Muissakin kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä. Valmistelun yhteydessä on linjattu, että vasikoiden nupoutuksessa eli sarvenaiheiden tuhoamisessa on käytettävä rauhoitusta ja paikallispuudutusta kipulääkityksen lisäksi. Tästä säädetään myöhemmin annettavalla asetuksella.

Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkossa jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Veden on oltava sulaa ja hyvälaatuista ja sitä voidaan tarjota esimerkiksi automaatista, kupista tai luonnon vesistöstä. Velvollisuuteen liittyy eräitä poikkeuksia, joista säädetään laissa ja lain yhteydessä annettavilla asetuksilla.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saa enää lisätä. Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun. Hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään viiden vuoden siirtymäajalla. Myös uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla.

Valvontaa tehostetaan

Valvontaviranomaisten on jatkossa helpompaa saada tietoa apua tarvitsevasta eläimestä, sillä muiden viranomaisten ja eläinten kanssa toimivien tahojen mahdollisuus tehdä ilmoitus avun tarpeessa olevasta eläimestä paranee. Teurastamoissa eläinten hyvinvoinnin valvontaa tehostetaan mahdollistamalla valvontakameroiden käyttö teurastamoiden tiloissa, joissa käsitellään eläviä eläimiä. 

Saaliskalojen lopettamisesta uudet määräykset

Esityksen yhteydessä muutettaisiin myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi otettujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. 

Infograafi eläinten hyvinvointilaista

Hallituksen esitys valtioneuvoston istunnon päätösaineistossa (sisältää lakiehdotuksen)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Tiina Pullola, erityisasiantuntija, p. 029 516 2108
Taina Aaltonen, apulaisosastopäällikkö, p. 029 516 2439

Sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi