Maatalouden ilmastotyöstä päätös COP27-ilmastokokouksessa

maa- ja metsätalousministeriöympäristöministeriö

21.11.2022 13.45

Tiedote

Egyptin Sharm el-Sheihkissä pidetyssä COP27-kokouksessa oli maatalouden osalta tavoitteena saattaa päätökseen vuonna 2017 käynnistetyn Koronivia Joint Work on Agriculture -työsuunnitelman mukainen työ ja sopia YK:n ilmastosopimuksen alla tehtävän maatalouden ilmastotyön tulevaisuudesta.

Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja ja tekniset neuvottelut etenivät hitaasti. Maatalouden ilmastotyötä koskevissa neuvotteluissa onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan sopu toisen kokousviikon loppusuoralla.

Kokouksessa maatalouden ilmastotyöstä saavutettu päätös sisältää kattavan yhteenvedon kuluneiden viiden vuoden aikana tehdyn työn tuloksista. Päätöksessä määritellään muun muassa joukko keskeisiä toimia, joiden avulla maatalouden kestävyyttä voidaan edistää, maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan vahvistaa ja maataloudesta aiheutuvia päästöjä voidaan hillitä. Lisäksi osapuolet sopivat käynnistävänsä nelivuotisen työn, jonka avulla edistetään maatalouden ilmastotyön toimeenpanoa ja ruokaturvaa.

”Maatalouden neuvottelutulosta voidaan pitää tasapainoisena ja uraauurtavana”, luonnehtii neuvotteluihin EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän koordinaattorina osallistunut johtava asiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Maatalouden ilmastotyön jalkauttamisen kannalta saavutettu tulos on tärkeä päätös. Maatalouden ilmastotyöstä on keskusteltu YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen yhteydessä vuodesta 2012 lähtien”, Salminen jatkaa.

Päätöksessä on nostettu esiin myös se, kuinka tärkeää on katsoa maataloutta laajemmin osana koko ruokajärjestelmän roolia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön yhteispäästöt ovat noin 22 prosenttia globaaleista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tarkastelussa huomioidaan koko ruokajärjestelmän päästöt, nousee päästöjen osuus yli kolmannekseen maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä. Samanaikaisesti maatalous on äärimmäisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten sään ääri-ilmiöiden lisääntymiselle ja sen seurauksille.

Julkisesta ilmastorahoituksesta ruokajärjestelmän osuus on vain kolme prosenttia. Maailmanlaajuisesti valtaosa maataloustuotannon julkisesta rahoituksesta kohdistuu toimiin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia sekä ympäristölle että ilmastolle. Kansallisissa päästövähennystavoitteissa ruokajärjestelmien rahoitustarpeita ei ole tunnistettu riittävällä tarkkuustasolla.

Salmisen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen maatalousrahasto IFADin kaltaisille toimijoille päätös on viesti siitä, kuinka keskeistä on lisätä yhteistyötä maatalouteen ja ruokaturvaan liittyvien ilmastotoimien vahvistamiseksi ja millaisiin toimiin rahoitusta tulisi kohdentaa.

”Käytännössä tuloksella voi olla merkitystä esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahoituksen kanavoimiseksi maatalouden ja laajemmin koko ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseen. Lisäksi tulos kiinnittää huomiota maatalouden ja ruokajärjestelmän merkitykseen osana kansallisia ilmastotavoitteita”, arvioi Salminen.

”Ympäristöministeriö todella arvostaa maa- ja metsätalousministeriön merkittävää panosta maatalouden ilmastotyöhön COP27-kokouksessa. Salminen on ollut EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän vetäjänä keskeisessä roolissa vaikuttamassa maataloudessa nyt saavutettuun neuvottelutulokseen”, kiittelee pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö toteutti COP27-kokouksen yhteydessä myös joukon oheistapahtumia osana kansallista maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuutta. Suomalaiset kosteikkoviljelykokeilut olivat mukana pääohjelmassa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n järjestämässä tapahtumassa. Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston turvemaiden ilmastotutkimus oli esillä osana Pohjoismaiden paviljongin ohjelmaa. Suomella oli oheistapahtumissa myös puheenvuoroja liittyen ruokavalion rooliin maatalouden ilmastotyössä sekä hiilimarkkinoiden edistämiseen.