Maatalouspolitiikan uudistuksesta vilkas keskustelu neuvostossa
EU:n maatalousministerit kävivät vilkkaan keskustelun komission tiedonannosta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta marraskuun kokouksessaan Brysselissä tänään.
Puheenvuoroissa kannatettiin mm. vahvaa maatalouspolitiikkaa, byrokratian vähentämistä ja suorien tukien oikeudenmukaisempaa jakoa. Keskustelua herätti myös aktiivisten tuottajien asema ja määritelmä. Siihen aiotaan palata joulukuun neuvoston lounaskeskustelussa.
Neuvosto kävi nyt alustavan keskustelun tiedonannosta. Seuraavissa neuvostoissa asiaa on tarkoitus käsitellä tarkemmin. Tulevan puheenjohtajamaan Unkarin tavoitteena on laatia päätelmät tiedonannosta ensi keväänä, todennäköisesti maaliskuun kokouksessa.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä tiedonanto antaa hyvän pohjan jatkoneuvotteluille. Suomi kannattaa komission esittämää kolmea perustavoitetta: elinvoimainen elintarviketuotanto, luonnonvarojen kestävä käyttö ja tasapainoinen alueellinen kehitys. Elinvoimainen elintarviketuotanto on voitava säilyttää kaikilla Euroopan alueilla.
Suomi pitää hyvänä tulevan politiikan rakentumista jatkossakin kahdelle pilarille. Anttilan mielestä on hyvä, että ensimmäinen pilari on täysin EU-rahoitteinen. Sen sijaan maaseudun kehittämispolitiikassa kansallisella osarahoituksella on erittäin suuri merkitys ja nykyiset mahdollisuudet osarahoitukseen on säilytettävä.
Ministeri Anttila korosti, että Suomen vaikeissa luonnonolosuhteissa epäsuotuisten alueiden tuella on elintärkeä merkitys. Epäsuotuisten alueiden tuen vaikuttavuutta näillä alueilla ei saa vaarantaa.
Anttilan mukaan Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen I pilarin alla toteutettavista yleisistä ympäristötoimenpiteistä. Uusi ympäristöelementti tulee sovittaa osaksi ympäristökysymysten kokonaisuutta ilman lisäbyrokratiaa.
Anttila pitää hyvänä, että tiedonannossa tunnustetaan tuotantosidonnaisten tukien merkitys erityisillä alueilla ja tuotannonaloilla. Suomelle tuotantosidonnaiset tuet ovat erityisen merkittäviä kotieläintaloudessa ja tiettyjen erikoiskasvien tuotannossa.
Suomi suhtautuu rakentavasti komission linjaukseen EU:n suorien tukien nykyistä tasaisemmasta jaosta jäsenmaiden sekä viljelijöiden välillä. "Olemme samaa mieltä komission kanssa siitä, että oikeudenmukaisuus edellyttää myös erilaisten olosuhteiden ja kustannustasojen erojen ottamista huomioon tuen tasossa", Anttila sanoi.
Anttila on tyytyväinen komission kantaan säilyttää maatalouden markkinatoimet sekä edelleen kehittää niitä. Markkinoiden parempi toiminta ja tuottajien neuvotteluaseman parantaminen ovat myös elintärkeitä tavoitteita.
Maaseudun kehittämisessä Suomelle keskeisiä toimia ovat epäsuotuisten alueiden tuen lisäksi toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi. Muun muassa Itämeren suojelu on Suomelle ja muille Itämeren alueen maille erityisen tärkeää.
Lainsäädäntöehdotukset komissio esittää heinäkuussa 2011. Neuvosto päättää lainsäädäntöehdotuksista yhdessä Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä. Lainsäädäntöpaketista tehdään päätökset todennäköisesti kesän 2012 - alkuvuoden 2013 välisenä aikana.
Myös yhteistä kalastuspolitiikkaa ollaan uudistamassa. Lounaskeskustelun aiheena oli tieteen ja kalastuselinkeinojen kumppanuuden kehittäminen uudistuksen yhteydessä. Ministeri Anttilan puheenvuoron ydin oli tieteellisen neuvonannon laadun, avoimuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen.
Ministeri Anttila toi keskustelussa esille Baltfish-projektin, joka parantaa alueellista kalatalousyhteistyötä Itämerellä. Tavoitteena on muodostaa alueellinen toimielin, joka määriteltäisiin uudessa yhteisen kalastuspolitiikan asetuksessa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 09 160 52428, 040 751 8407
ylijohtaja Pentti Lähteenoja, p. 09 160 53360, 040 717 1698 (kalastus)
