Maitokiintiöille valmistellaan korvaavia järjestelmiä

maa- ja metsätalousministeriö

9.11.2007 7.45

Puhe -

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomi on alkanut varmuuden vuoksi valmistella korvaavia järjestelmiä maitokiintiöille vastauksena EU:n maatalouspolitiikan uudistussuunnitelmiin. EU julkistaa marraskuussa maatalouden terveystarkastuksen, jossa on tarkoitus päättää, että EU:n maitokiintiöjärjestelmää ei jatketa 2015 jälkeen ja että kiintiöiden vapauttamiseen mennään maakiintiöitä asteittain lisäämällä. Anttila puhui Euroopan unioni ja Suomi -talousseminaarissa Helsingissä tänään.

Maitokiintiöiden lakkauttaminen on Anttilan mukaan Suomelle vakava kysymys, koska kiintiötön järjestelmä suosii parempia tuotantoalueita ja koska kansallinen tuki on sidottu kiintiöihin.

”Suomi ei missään tapauksessa ole ennen aikojaan ajamassa kiintiöjärjestelmää alas. Kiintiöiden poistoa vastustetaan viimeiseen asti, mutta asiaan on kuitenkin voitava valmistautua hallitusti ja siksi korvaavia järjestelmiä pitää pohtia”, Anttila korosti.

Anttilan mukaan asian tekee ajankohtaiseksi se, että lähiaikoina pitää päättää, miten Suomen uudessa investointitukijärjestelmässä suhtaudutaan kiintiövaatimukseen. ”Nykyisen, kalliita kiintiöitä vaativan investointiehdon ylläpitämisessä ei enää ole järkeä nuorten aloittavien ja laajentavien viljelijöiden kohdalla. Olenkin harkitsemassa mahdollista siirtymäaikaa kiintiöiden hankkimiselle”, Anttila sanoi.

Maatalouden terveystarkastuksen rinnalla komissio on uudistamassa luonnonhaitta- eli LFA-korvausta. Komissio antanee asiasta esityksen ensi vuonna. Anttilan mukaan Suomen tavoitteena on koko maan säilyttäminen LFA-alueena esimerkiksi niin, että lämpösumma eli +5 -asteen ylittäviltä päiviltä kertyvä lämpömäärä toimisi keskeisenä alueiden määrittämisen kriteerinä.

Anttilan mukaan neuvottelut 141-tuloratkaisusta etenevät ihan lähiaikoina. Teknisesti tukimalli on valmis, mikä merkitsee, että komissio hyväksynee maidon ja naudanlihan tuotantosidonnaisen tuen. Sika- ja siipikarjan tuessa siirrytään siirtymäkauden jälkeen tuotannosta täysin irrotettuun tukeen, mutta samalla avataan mahdollisuus investointitukien hakuun.

”Ratkaisu tulee joka tapauksessa olemaan kompromissi. Siihen liittyvät kysymykset tuen tasosta, tukikauden pituudesta ja tuen alenemasta. Näistä asioista sopiminen on neuvottelujen vaikein kohta, mutta taistelemme loppuun asti”, Anttila sanoi.

Anttilan mielestä millään rakenteellisella kehityksellä ei voida korjata luonnonolosuhteistamme aiheutuvia ongelmia. ”Vakavia vaikeuksia ilmenisi ilman tukea, ja niin kauan kuin EU:n maatalouspolitiikassa ei ole riittäviä välineitä pohjoisille maatalousalueille, oikeus 141-tukeen tulee säilyä”, Anttila vaati.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Kaisa Karttunen, p. (09) 1605 3302, 040 849 9077

Sirkka-Liisa Anttila