Mehiläisten esikotelomätätaudin vastustamista tehostetaan
Maa- ja metsätalousministeriö on uusinut asetuksen mehiläisten esikotelomädän vastustamisesta. Asetus astuu voimaan 1. kesäkuuta 2007. Siinä säädetään, että kaikki mehiläistarhat on merkittävä omistajan tai haltijan yhteystiedoilla. Mehiläistarhaajan on myös suljettava tyhjät pesät vierailta karkulaisparvilta. Kunnaneläinlääkärillä on lisäksi oikeus sulkea hylätyt, tyhjät pesät, jotka eivät ole enää kenenkään omistuksessa.
Asetukseen on tehty useita sairastuneen tarhan saneeraamista helpottavia ja nopeuttavia uudistuksia. Esimerkiksi läänineläinlääkärin luvalla pesiä ja kalustoa voidaan siirtää toiselle tartuntatarhalle osana hyväksyttyä saneeraussuunnitelmaa. Asetuksella kumotaan voimassa oleva säädös esikotelomädän vastustamisesta ja kaikki voimassa olevat esikotelomädän vuoksi perustetut rajoitusalueet. Alueet ovat osoittautuneet epätarkoituksenmukaisiksi ja ne ovat jopa hidastaneet saneerauksia. Eläinlääkintäviranomaisten tulee uusia mehiläistarhoilla olevat vanhat rajoittavat määräykset 31. joulukuuta mennessä.
Tarhoja, jotka vievät mehiläisiä ja kimalaisia muihin EU-maihin, velvoittaa lisäksi asetus eräiden eläinten ja tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla. Uusin muutos astui voimaan 14. toukokuuta 2007, jonka mukaan vientitarhalta pitää ottaa vähintään yksi esikotelomätänäyte ennen vientiä ja sen jälkeen vuosittain. Esikotelomätää ei saa esiintyä 3 kilometrin säteellä vientitarhasta. EU:ssa varaudutaan myös uusiin tauteihin (pieni pesäkuoriainen ja Tropilaelaps-punkki), joita koskevia ehtoja on otettu mukaan mehiläisten ja kimalaisten sisämarkkinakaupan terveystodistukseen. Mehiläisten ja kimalaisten viejien ja tuojien tulee rekisteröityä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään rekisteriin.
Mehiläisten esikotelomätätautia aiheuttaa bakteeri Paenibacillus larvae, joka ei tartu ihmiseen. Tauti tappaa vain mehiläisten toukkia, ja tartunta johtaa usein mehiläisyhdyskunnan kuolemaan. Esikotelomätä leviää harhalentojen, mehiläisten siirtojen ja parvien mukana sekä hoitajien käsien ja bakteerin itiöitä sisältävien hoitovälineiden ja pesien välityksellä. Tartunta leviää myös mehiläisten ryöstäessä heikentyneiden ja kuolleiden yhdyskuntien ruokavaroja. Näin kuollutkin pesä voi tartuttaa ympäristön tarhoja parin kilometrin säteellä vuosikausia.
Lisätietoja:
eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto, puh. 09 160 53280, 040 3567675 (asetus)
eläinlääkäri Maarit Venäläinen, Evira, Kuopion tutkimusyksikkö, puh. 020 77 24957 (mehiläisten esikotelomätätauti ja diagnostiikka)
eläinlääkintötarkastaja Seppo Kuosmanen, Evira, Eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö, seppo.kuosmanen@evira.fi (mehiläisten ja kimalaisten sisämarkkinakauppa)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden eläinten ja tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla (655/2003)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden eläinten ja tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (524/2007)
Komission päätös 2007/265/EY
