Metsähallituslain uudistus laajalle lausuntokierrokselle
Maa- ja metsätalousministeriö lähetti lausunnolle työryhmän ehdotuksen Metsähallituksen organisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Tarve nykyisen lainsäädännön uudistamiseen perustuu EU:n kilpailulainsäädännön vaatimuksiin. Niiden mukaisesti julkisyhteisöjen markkinoilla toimivia liiketoimintoja tulee kohdella yhdenvertaisesti yksityisen sektorin vastaavien toimintojen kanssa.
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on linjattu uudistuksen perusteet. Metsähallitus säilytetään yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja valtion maiden ja vesien kokonaishallinta säilyy Metsähallituksella. Näin mahdollistetaan sekä teollisuuden vakaa raaka-ainehuolto että metsien virkistyskäytön, suojelun ja muiden käyttötarpeiden yhteensovittaminen. Metsähallituksen maiden ja vesien merkitys kansalaisille ja elinkeinoelämälle on erityisen suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa.
EU komissio antoi Suomelle vuonna 2007 langettavan päätöksen siitä, että silloisen valtion liikelaitoslain mukainen Tieliikelaitos sai markkinoilla tapahtuvaan toimintaansa kiellettyä valtiontukea liikelaitoksen konkurssisuojan ja poikkeavan verokohtelun takia. Vanha liikelaitoslaki, johon myös nykyinen Metsähallituslaki perustuu, kumottiin ja uusi vuonna 2010 säädetty liikelaitoslaki koskee vain valtiolle sisäisiä palveluja tuottavia laitoksia. Vanhaa liikelaitoslakia voidaan soveltaa Metsähallitukseen vain siirtymäkauden ajan, joka oikeuskanslerin kannan mukaan ei voi olla pitkä, koska vallitseva tilanne ei ole unionin oikeuden mukainen ja komissiolla on mahdollisuus käynnistää rikkomusmenettely Suomea vastaan. Valtion kaikkien muiden markkinoilla toimivien liikelaitosten mm. Tieliikelaitoksen, Ilmailulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen liiketoiminnat on jo yhtiöitetty ja vastaava lainsäädäntömuutos on toteutettu myös voimassa olevassa kuntalaissa. Kuntienkin vastaavat liiketoiminnot on yhtiöitettävä vuoden 2014 loppuun mennessä.
Hallitusohjelman Metsähallitusta koskevia linjauksia täsmennettiin hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän päätöksillä vuonna 2012. Ministerityöryhmä päätti jatkovalmistelun linjauksiksi, että Metsähallitus säilytetään yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy suorassa valtion omistuksessa ja koko Metsähallituksen sekä sen tytäryhtiöiden toimintaa sitovat edelleen lakisääteisesti nykyiset yhteiskunnalliset velvoitteet mm. metsien virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja poronhoidon osalta. Ennen hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän päätöksiä tarkasteltiin kattavasti eri organisointivaihtoehtoja: nykyistä liikelaitosmallia, erityistehtäväyhtiötä, virastoa, julkisoikeudellista laitosta ja liikelaitoskonsernimallia. Ministerityöryhmä päätti, että lakivalmistelua jatketaan erityisliikelaitoksen eli liikelaitoskonsernimallin pohjalta, jossa markkinoilla toimivat liiketoiminnat toimivat tytäryhtiömuodossa.
Ministeriryhmän päätöksen perusteella valmisteltu malli täyttää sekä unionin kilpailuoikeudelliset edellytykset että valmistelun kansalliset päälinjaukset. Metsähallituksen osalta sinällään toimivaksi todettua valtion liikelaitosmallia ei voida kehittää komission vaatimukset täyttäväksi, koska valtion liikelaitokset muodostavat osan valtio-oikeushenkilöstä, eikä niiden hallinnassa oleva varallisuus ole itsenäistä konkurssikelpoista erillisvarallisuutta. Liikelaitosmallista ei siis ole mahdollista kehittää sellaista kilpailuneutraalia organisaatiota, joka täyttäisi EU:n oikeusjärjestyksen asettamat vaatimukset. Lakiehdotuksen mukainen malli varmistaa nykyisenkaltaisen valtion maa- ja vesiomaisuuden hoidon jatkumisen pienimmillä mahdollisilla muutoksilla niin että organisaatioon tehtäisiin vain kilpailuneutraliteetin edellyttämät välttämättömät muutokset. Malli mahdollistaa myös eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden nykyisenkaltaisen ohjauksen liikelaitokseen ja sen tytäryhtiöihin.
Lakiehdotuksen mukaan Metsähallitus harjoittaisi metsätaloutta Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisestä annetussa laissa tarkoitetussa osakeyhtiössä (100% Metsähallituksen omistama tytäryhtiö). Perustettavalle metsätalousyhtiölle annettaisiin lailla säädetty yksinoikeus valtion metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen. Samalla sille säädettäisiin velvollisuus toteuttaa toiminnassaan kaikkia Metsähallitukselle säädettäviä yhteiskunnallisia velvoitteita ja velvollisuus noudattaa liikelaitoksen laatimia alueellisia luonnonvarasuunnitelmia. Valtion maa- ja vesiomaisuus säilyisi edelleen liikelaitoksen hallinnassa ja valtion suorassa omistuksessa metsätalousyhtiön huolehtiessa metsien hoidosta ja puutoimituksista.
Metsätalousosakeyhtiö olisi valtion täysimääräisessä omistuksessa ja kuuluisi Metsähallituskonserniin, jossa emoliikelaitos vastaisi tytäryhtiöidensä omistajaohjauksesta sille itselleen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Täten osakeyhtiö olisi edelleen eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjausvallassa. Lisäksi valtioneuvosto päättäisi käyttöoikeussopimuksen ehdoista kuten emo-Metsähallitukselle maksettavan markkinaehtoisen käyttöoikeuskorvauksen määrästä. Yhtiö toimisi vain valtion mailla.
Luontopalvelut toimisi liiketoiminnasta eriytettynä osana Metsähallitusta hoitaen nykyisellä tavalla ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita, valtion retkeilyalueita ja muita sen hallintaan osoitettuja erityisalueita sekä niihin liittyviä julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä.
Metsähallituslain uudistusta on valmisteltu useita vuosia ja lainvalmistelun etenemisestä on tiedotettu laajasti. Valtakunnallisia seminaareja on järjestetty viisi. Niissä sidosryhmät ja myös Metsähallituksen henkilöstön edustajat ovat olleet mukana. Lisäksi ministeriön edustajat ovat esitelleet hankkeen tavoitteita ja etenemistä sekä keränneet palautetta lukuisissa tilaisuuksissa eri yhteyksissä eri puolilla maata.
Lakiehdotuksen käytännön valmistelutyöstä on vastannut ministeriöiden (MMM; YM, TEM, OM, VM) virkamiestyöryhmä. Ryhmän ehdotus lainsäädännön uudistamiseksi on yksimielinen. Metsähallituksen edustajat toimivat työryhmässä asiantuntijoina. Lainvalmistelun aikana on tehty tiivistä yhteistyötä kilpailuviranomaisten ja muiden ministeriöiden kanssa sekä hyödynnetty asiantuntijoita. EU komissio on hyväksynyt mallin komission maakäynnin yhteydessä 25.3.2014 ja pitänyt sitä välttämättömänä.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Vilppu Talvitie puh. 0295 162 417
ministerin erityisavustaja Tiina Rytilä puh. 0295 162 132
