Metsäkatolakia valmistellaan samalla, kun asetuksen haasteisiin haetaan ratkaisuja EU-tasolla

Euroopan unionin metsäkatoasetus tuli voimaan kesäkuussa 2023. Asetukseen perustuvan kansallisen lainvalmistelun ja toimijoiden valmistautumisen kannalta haasteena on ollut se, että komission ohjeistukset asetuksen tulkinnasta ovat viivästyneet siirtymäajan kuluessa ja monet keskeiset yksityiskohdat ovat yhä auki. Tiistain kuulemistilaisuudessa esiteltiin saatavilla olevien tietojen valossa lain alustavaa sisältöä sidosryhmille ja saatiin evästyksiä jatkotyöstöön.

Metsäkatoasetuksella ja -lailla pyritään varmistamaan, ettei EU:n markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaisi asetuksessa tarkoitettua metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Suomessa metsäkatoasetuksen vaikutukset koskevat laajasti etenkin metsä-, nautakarja- ja elintarvikealan tuotantoa, jalostusta ja toimitusketjuja. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkatoasetuksen piirissä on 17 % Suomen tavaraviennin arvosta eli noin 13 miljardia euroa. Kokonaistuonnista osuus on 4,8 %, mikä vastaa 3,7 miljardia euroa.

Komissiolta on koko kevään odotettu kansallista täytäntöönpanoa ja lainsäädännön valmistelua tukevia ohjeistuksia asetuksen tulkinnasta. Tämänhetkisen tiedon mukaan ne saadaan mahdollisesti kesäkuussa.

”Metsäkatoasetuksen tarkoituksena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikentymiseen. Lisäksi tavoitteina on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja biologisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Nämä ovat erittäin kannatettavia tavoitteita, mutta samalla on todettava, että toteutuksen kannalta kyse on hyvin haasteellisesta kokonaisuudesta niin EU:n jäsenvaltioille kuin globaalisti”, kiteyttää metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tiistaina pidetyssä EU:n maatalousministereiden kokouksessa keskusteltiin tarpeesta yksinkertaistaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ja lykätä soveltamista. Itävalta nosti asian esille EU:n maatalouspolitiikkaa käsittelevässä kohdassa. Suomi oli mukana Itävallan aloitteessa yhdessä Ruotsin, Slovenian, Puolan, Italian ja Slovakian kanssa. Lisäksi toistakymmentä ministeriä ilmaisi tukensa. Asetuksen tulkintaa koskevien epäselvyyksien lisäksi esille nostettiin se, ettei toteutuksen kannalta keskeinen maiden riskiluokitus ole valmistunut. Näiden ohella tuotteiden rekisteröintityökalun toiminnassa on puutteita.

Laajoja vaikutuksia, jotka tarkentuvat tulkintaohjeiden myötä

Myös Suomessa metsäkatoasetusta on sidosryhmien parissa pidetty poikkeuksellisen vaikeaselkoisena, minkä vuoksi valmistautuminen asetuksen velvoitteisiin sekä vaikutusten arviointi on ollut pääosin 29.12.2024 päättyvän siirtymäajan puitteissa hyvin haastavaa.

Kansallisen lainsäädännön valmistelun tueksi on kevään aikana järjestetty kolme sidosryhmätilaisuutta: metsä-, maatalous- ja elintarvikealalle sekä tuonti- ja vientisektoria edustaville tahoille. Tiistaina pidetyssä kuulemistilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston asiantuntijat vetivät yhteen asetuksen ja kansallisen lainsäädännön tilannetta. Kommenttipuheenvuorot kuultiin alkutuotannon ja metsänomistajien näkökulmasta MTK r.y.:ltä, toimijoiden osalta Metsäteollisuus ry:ltä sekä kauppaa käyvien kannalta Kaupan liitolta.

Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta metsäkatoasetuksen vaikutusarvion, jonka alustavia tuloksia käytiin tilaisuudessa läpi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilän mukaan tähän saakka osana vaikutustenarviointia tehdyissä toimijoiden haastatteluissa korostuvat asetuksen tulkintaa koskevat epätietoisuudet, aikatauluhaasteet, pelko pienille yrityksille pahimmillaan jopa mahdottomiksi kohoavista kustannuksista sekä lisääntyvä byrokratia, jonka ei nähdä Suomessa tuottavan merkittäviä ympäristöhyötyjä. Asetuksen nähdään myös olevan ristiriidassa ennallistamistavoitteiden kanssa, sillä perinnebiotooppien pelätään joissakin tapauksissa vaarantuvan. Asetuksen globaalia tavoitetta metsäkadon vähentämisestä pidetään kuitenkin hyvin tärkeänä.

Erikoistutkija Olli Niskanen jatkoi toteamalla, että tuloksista on jo nyt nähtävissä vaikutukset nautakarjatalouden investointeihin. Asetuksen tulkintaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi investointihankkeita on joko lykätty tai niistä on tingitty.

Tilaisuuden sidosryhmäpuheenvuoroissa korostettiin, että epätietoisuudet ovat vähentäneet olennaisesti tehokasta valmisteluaikaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien sopeuttaminen asetuksessa vaadittujen tietojen keräämiseen vaatisi enemmän aikaa. Metsäkatoasetus ei sidosryhmien mukaan tunnista maiden erityispiirteitä. Lisäksi tuotteiden alkuperän jäljitettävyys paikkatietotasolla nähdään globaaleissa toimitusketjuissa hyvin haastavana.

Toisaalta huomautettiin, että Suomessa esimerkiksi korjatun puun alkuperä on jo viranomaisen tiedossa metsänkäyttöilmoituksen ansiosta. Kansalliselta toimeenpanolta toivottiinkin jo olemassa olevien käytäntöjen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Tietojärjestelmien toimivuuden merkitystä ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvuutta painotettiin laajasti. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen paljon ja komissiolta odotetaan vastauksia niihin.

Laissa säädettäisiin valvonnasta ja seuraamuksista

Metsäkatoasetus velvoittaa toimijat muiden muassa keräämään ja dokumentoimaan tietoja, arvioimaan metsäkadon riskiä tuotantoketjussa, tekemään tarvittaessa korjaavia toimia ja antamaan asianmukaisen huolellisuuden vakuutuksen komission järjestelmässä, erityisasiantuntija Viktor Harvio ja neuvotteleva virkamies Jaakko Nippala avasivat metsäkatoasetuksen velvoitteita toimijoille. 

Asetuksen tulkinnan ja komission tähän mennessä julkaisemien tietojen perusteella yksittäistä tuottajaa tai metsänomistajaa ei näillä näkymin pääsääntöisesti katsottaisi toimijaksi, jonka tulisi antaa vakuutus asianmukaisesta huolellisuudesta. Tämä kuitenkin riippuu tuotantoketjusta ja komission odotetaan täsmentävän asiaa.

Asetus on voimassa jäsenvaltioissa sellaisenaan. Lisäksi valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö täydentää sitä tietyiltä osin.

”Uudessa metsäkatolaissa säädettäisiin metsäkatoasetuksessa tarkoitettujen hyödykkeiden ja tuotteiden markkinoille saattamisen valvonnasta ja seuraamuksista”, tiivisti lainsäädäntöneuvos Outi Kumpuvaara. Alustavasti suunnitteilla on säätää väliaikaisista ja korjaavista toimenpiteistä. Samoin kansallisesti tulisi säätää muista seuraamuksista, kuten hallinnollisista maksuista.

Suomessa Ruokavirasto on nimetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi, mutta lopullisesti lain valvonnasta vastaava viranomainen asetetaan uudella metsäkatolailla. Ruokaviraston johtavan asiantuntijan Marko Lehtosalon mukaan seuraamusten tulisi olla mahdollisimman vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä, selkeitä ja viedä mahdollisimman vähän viranomaisen resursseja.

Eri organisaatioiden virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koostuvan työryhmän valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi metsäkatolaista on tarkoitus lähettää ennen kesää lausunnoille. Lakiesitys viimeistellään lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta. Hallituksen esitys metsäkatolaiksi on määrä antaa eduskunnalle syksyllä.

Metsäkatoasetuksen kansallisen täytäntöönpanon työryhmän kokousmateriaalit ja sidosryhmätilaisuuksien varsinaiset esitykset

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295162150

Viktor Harvio
erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295162040

Marko Lehtosalo
johtava asiantuntija, Ruokavirasto
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
0295 204 608

Muualla verkossa:

Metsäkatoasetus ja laittomien hakkuiden vastainen ohjelma

Maatalousministerit antoivat tukensa komission toimenpidepaketin ensimmäiselle osalle – työ jatkuu viljelijöiden taakan vähentämiseksi (tiedote 26.3.2024)