Metsien kestävä käyttö on suomalaista huippuosaamista

Suomalainen metsäosaaminen tukee kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden saavuttamista sekä biotalouden kehittymistä. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisselvityksessä hahmotellaan kansainvälisiä metsäkysymyksiä ja Suomen tulevan toiminnan painopisteitä.

Metsien kestävä käyttö osana vastuullista luonnonvarapolitiikkaa oli keskeinen teema maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tapaamisessa Säätytalolla 31.10. Paikalla oli yli 60 metsäalan tutkijaa, hallinnon edustajaa ja eri sidosryhmien toimijaa.

Tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti puheenvuorossaan esiin Suomen merkittävän aseman metsien käytön kehittäjänä.

– Suomalaiset metsäalan toimijat ovat jo lähtökohtaisesti suuntautuneet rajojemme ulkopuolelle, ja Suomella on erinomaiset edellytykset olla selkeästi kokoaan suurempi toimija kansainvälisen uusiutuvien luonnonvarojen politiikan muotoilussa ja toteutuksessa, Leppä totesi.

Ministerin näkemyksiä taustoittivat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemän yhteisselvityksen tulokset. Tutkijoiden ennakointityössä tarkastellaan kansainvälisesti merkittäviä metsäkysymyksiä ja maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka vaikuttavat metsien määrään, laatuun ja sijoittumiseen, metsien tuottamiin monipuolisiin ekosysteemipalveluihin sekä siihen, miten metsiä hoidetaan ja käytetään. Lisäksi selvityksessä käsitellään tulevaisuuden haasteiden kannalta tärkeää suomalaista osaamista.  Selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Metsien kestävä ja vastuullinen käyttö on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen mukaan suomalainen metsävaratietoihin sekä metsien ja puutuotteiden hiilivirtoihin liittyvä osaaminen voi merkittävästi edesauttaa soveltuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa globaalisti. Samalla tutkijat kuitenkin muistuttavat, että metsäbiomassan raaka-aine- ja energiakäyttöä koskevien sopimusten tulkinta saattaa pahimmillaan johtaa jopa niin sanottuun hiilivuotoon tuotannon siirtyessä kehittyviin maihin.

Luken ja Syken tutkijoiden esittelemästä selvityksestä käytiin aktiivista keskustelua. Kommenttipuheenvuoroissa nousivat esiin niin suomalainen perhemetsätalous kuin ennakoinnin ja aktiivisuuden merkitys kansainvälisessä toiminnassa. Lopulliselta selvitykseltä toivottiin muun muassa tarkennettuja arvioita siitä, miten metsät auttavat kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa ja miten Suomi voisi näitä tavoitteita edistää.

– Kestävä metsien käyttö mahdollistaa erilaisten ekosysteemipalveluiden tuotannon samaan aikaan yli puu- ja ihmissukupolvien, kiteytti puolestaan Metsäteollisuus ry:n EU-metsäasioiden päällikkö Karoliina Niemi.

Tilaisuuden lopuksi ministeri Leppä esitti toiveenaan, että kansainvälisten ja EU:n metsäasioiden työstämistä jatkettaisiin maa- ja metsätalousministeriössä Suomen tulevien painopisteiden ja toimintatapojen määrittelyllä. Tämä jatkovalmistelu voitaisiin sovittaa yhteen ensi vuonna tehtävän kansallisen metsästrategian välitarkastelun kanssa, jolloin siitä syntyisi samalla strategian kansainvälinen ulottuvuus.

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto on maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa 2017 perustama keskeisten ministeriöiden, sidosryhmien ja tutkimuslaitosten foorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Verkosto edistää luonnonvarapolitiikan ennakointityötä, vuorovaikutteisuutta ja toimeenpanoa sekä täydentää muita kansainvälisen yhteistyön prosesseja. Metsien kestävän käytön lisäksi verkoston ajankohtaisia teemoja ovat muun muassa arktisten luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalous, vesiluonnonvarojen hallinta sekä niin sanottu ruoka-vesi-energia-nexus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla:

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka