Miten arktisen biotalouden kestävyys turvataan muuttuvassa ilmastossa?
Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa syvennyttiin arktisen alueen biotalouteen 16.11. Miten biotaloutta voidaan harjoittaa arktisella alueella vastuullisesti ja kestävästi? Miten alueen sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edistää? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia MMM:n järjestämässä paneelissa Rovaniemellä.
Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella vuosina 2017–2019 Suomi on sitoutunut löytämään konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat arktisen alueen kestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Paneelissa nostettiin esille arktinen biotalous, jossa luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävyys ovat avainasemassa.
– Arktisella alueella on niin metsää, vesistöjä, kalaa kuin riistaakin. Arktisen biotalouden on perustuttava uusiutuvien luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön, joka kunnioittaa alueen arvokasta mutta haavoittuvaista luontoa. Eri maankäyttötapojen yhteensovittamiseksi meidän on myös työskenneltävä yhdessä alkuperäiskansojen ja paikallisten asukkaiden kanssa, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä videotervehdyksessään.
YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) metsä- ja maankäyttösektorin johtaja Ivonne Higuero korosti Rovaniemen toimintasuunnitelmaa (Rovaniemi Action Plan), joka edistää metsäsektorin roolia vihreässä taloudessa ja tukee monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Metsien merkitys on keskeinen muuttuvassa ilmastossa, koska ne tarjoavat laajasti erilaisia tuotteita ja palveluita hiilensidonnasta turismiin, puutuotteisiin, koulutukseen ja muihin ekosysteemipalveluihin.
Riskeihin varaudutaan yhdessä
Paneelin puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä summasi, että kestävä arktinen biotalous rakentuu yhteistyölle, jossa paikallisten toimijoiden tietotaito, tutkimus ja erilaiset tarpeet kohtaavat. Samalla on keskeistä varautua erilaisiin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin.
Panelistit tarkastelivat biotaloutta ja sen kestävyyttä niin sää- ja ilmastoriskien, luonnonvarojen alueellisen suunnittelun kuin resilienssi eli ilmastokestävyyden näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Ivonne Higuero, pääjohtaja Pentti Hyttinen Metsähallituksesta, tutkija Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta, tutkija Virpi Alenius Luonnonvarakeskuksesta, tutkija Mia Landauer International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) -tutkimusinstituutista Itävallasta ja toimitusjohtaja Hannu Ylinenpää Lappsetista.
Arctic Resilience Forum vuonna 2018
Maa- ja metsätalousministeriö järjestää ensi vuonna kansainvälisen foorumin, jonka teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Rovaniemellä 10.–11.9.2018 järjestettävä Arctic Resilience Forum on osa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa 14.-16.11. keskusteltiin, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta voidaan edistää arktisella alueella. Kolmatta kertaa järjestetty konferenssi on Suomen satavuotisjuhlavuoden merkittävin arktinen tapahtuma. Se on jatkumoa niin sanotulle Rovaniemi-prosessille. Vuonna 1991 Rovaniemellä solmittiin arktinen ympäristönsuojelusopimus, joka aloitti kansainvälisen arktisen yhteistyön ja johti osaltaan Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna 1996.
Katso ministeri Jari Lepän videotervehdys: youtu.be/S18GgpLyW7I
Lisätietoja Resilience and Sustainable Bioeconomy in the Arctic -paneelista Rovaniemi Arctic Spirit -tapahtuman verkkosivuilla
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saara Lilja-Rothsten, ylitarkastaja, p. 0295 162 060
Heidi Alatalo, suunnittelija, p. 0295 162 046
etunimi.sukunimi@mmm.fi
