Hyppää sisältöön
Media

Parempi maaseutu rakentuu pala palalta

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 12.3.2015 9.04
Tiedote

Maaseudun elinvoimaisuus on kiinni asukkaiden aktiivisuudesta, yritystoiminnan monipuolisuudesta ja palvelujen valikoimasta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on vuosina 2007–2013 tarjonnut apua maaseudun uudistajille. EU:n maaseuturahaston, valtion, kuntien ja yksityisin varoin on parannettu yrittäjyyden edellytyksiä ja työllisyyttä, uudistettu ruuantuotantoa ja kehitetty palveluja.

Yrittäjyys elättää maaseudulla

Ohjelmalla on myötävaikutettu 75 000 työpaikan syntymiseen tai säilymiseen maaseutualueilla. Näistä 4 220 on uusia työpaikkoja. Muut ovat säilytettyjä ja hankkeiden tai investointien toteutusten aikaisia työpaikkoja. Kaupunkien läheisellä ja ydinmaaseudulla työttömyys on ollut jopa koko maan keskiarvoa pienempi.

Erityisen vaikuttava vipuvoima yritystuilla on ollut harvaan asutuilla alueilla. Yleisen taloustilanteen heikentyminen on vähentänyt yritystukien kysyntää. Maaseudun yritykset eivät kuitenkaan näytä olevan yhtä herkkiä talouden muutoksille kuin muut. Maaseutuohjelmasta on myönnetty tukea yli 12 000 kohteeseen yritysten investoidessa esimerkiksi uuteen tekniikkaan tai rakennukseen, kehittäessä toimintaansa tai käynnistäessä aivan uutta liiketoimintaa.

Laajakaista pitää palvelut lähellä

Työllistymismahdollisuuksien lisäksi maaseutuohjelma on edistänyt palvelujen kehittämistä. Palveluja on tuotu lähelle pyörien päällä ja niitä on viety verkkoon. Kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten työllä on rakennettu arjen turvaverkkoja.
Asumisviihtyvyyteen ja -mahdollisuuksiin on vaikutettu kehittämishankkeilla, joita ohjelmakaudella on toteutettu noin 6 000.

Palveluiden saavutettavuuden lisäksi yhteisöllisyys on lisääntynyt. Tehtyjen hankkeiden kirjo on suuri. Taloudelliselta merkitykseltään suurimpia niistä ovat laajakaista- ja energiainvestoinnit.  Laajakaistayhteyksien parantamiseksi tehtiin 80 hanketta. Näistä 45 rakensi laajempaa runkoverkkoa osana valtioneuvoston Laajakaista kaikille 2015 -hanketta ja loput olivat pienempiä kyläverkkohankkeita. Kiinteä verkkoyhteys on saatavilla alle 60 prosentilla maaseudun talouksista. Erityisesti maatiloille luotettava laajakaistayhteys on tärkeä. Parantuneiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta eri-ikäisten ihmisten viihtyvyys ja palvelut paranevat maaseudulla samalla kun yritykset saavat uusia ja parempia mahdollisuuksia toimintaan alueesta riippumatta.

Kilpailukykyinen ja uudistuva maatila

Suomalainen viljelijä voi hakea maaseutuohjelman kautta luonnonhaittakorvauksia, jolla korvataan pohjoisten luonnonolojen aiheuttamaa haittaa viljelylle. Korvaus turvaa maatalouden toimintaedellytyksiä ja säilyttää maatalousmaan maatalouskäytössä. Vaikka tilojen lukumäärä on jatkuvassa laskussa, ruuantuotannossa olevan maan ala on säilynyt. Lisäksi viljelijän on mahdollista hakea korvauksia ympäristöä vähemmän kuormittavien toimintatapojen ja luonnonmukaisen tuotannon aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Vuoden 2014 loppuun mennessä ympäristötukien mahdollisuuksia on hyödynnetty 95 prosentilla maatalousmaasta. Luonnonmukaisen tuotannon ala on kasvanut koko ohjelmakauden. Luomutukea maksettiin vuonna 2013 185 000 hehtaarille, mikä on lähes maaseutuohjelmassa tavoiteltu määrä.

Maaseutuohjelman tavoitteena on lisätä maatilojen kilpailukykyä, uudistaa ruuantuotantoa ja edistää kestäviä viljelymenetelmiä. Viimeisintä tietoa on jaettu koulutuksissa, joihin on osallistunut yhteensä yli 42 000 ihmistä. Koulutuksissa on parannettu viljelijöiden ja muiden yrittäjien liiketoimintaosaamista ja lisätty ympäristötietoisuutta.

Monipuoliselle koulutukselle on tilausta, sillä kolmannes Suomen maatiloista ja puutarhayrityksistä on laajentanut toimintaansa maa- ja puutarhatalouden ulkopuolelle, usein palveluihin kuten koneurakointiin tai matkailuun. Monialaisuus on yleisintä kaupungeissa ja kaupunkien lähiseuduilla sekä harvaanasutuilla alueilla. Lapissa ja Uudellamaalla lähes kaksi viidestä tilasta on monialaisia. Muu yritystoiminta työllistää 9 100 palkattua työntekijää.

Tuottavuuden parantamiseksi ohjelma tukee maatilojen rakenteen kehittämistä. Se tarkoittaa apua tilan uudistumista ja kasvua vauhdittaviin rakennushankkeisiin ja tekniikan hankintaan tai nuorten viljelijöiden aloittamiseen työssään. Ohjelman aikana 3 000 nuorta viljelijää sai tukea yrittäjyytensä alkutaipaleella ja 1 800 maatilaa sai maaseuturahaston investointitukea. Toimintaansa investointien avulla kehittäneet tilat ovat keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi navetan rakentamiseen tukea saaneilla yksikkökoko oli investoinnin toteuttamisen jälkeen keskimärin 79 lehmäpaikkaa, kun se kaikilla tiloilla oli keskimäärin 33 lehmää.

Ravinteiden kierrätys ja eläinten hyvinvointi menestystarinoina

Maaperään jäävän ylimääräisen typen ja fosforin määrä on laskenut vuodesta 1990 oleellisesti: Typpitase on laskenut 50 prosenttia ja fosforitase 86 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria ja alueilla, joissa on paljon karjataloutta, ravinteiden kierrätyksessä on edelleen parannettavaa.

Suosiotaan ovat kasvattaneet myös eläinten hyvinvoinnin hyväksi tarjotut mahdollisuudet. Vuonna 2013 eläinten hyvinvointiin panostamisesta maksettiin 41 prosentille Suomen nautatiloista ja 76 prosentille sikatiloista. Kotieläintilojen väheneminen on kasvattanut eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneiden tilojen osuutta, eli toimintaansa jatkavat tilat haluavat vastata kuluttajien kysyntää ja arvostuksiin. Uusi maaseutuohjelma käynnistyy keväällä 2015.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousekonomisti Virva Terho, p. 0295 16 2141, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Lisää tietoa maaseutuohjelman merkityksestä Maaseutu.fi-sivustolta ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 vuosiraporteista.

Ohjelmakauden 2007–2013 toimeenpano on vielä käynnissä. Lopulliset tulokset saadaan vuoden 2016 aikana. Edellä esitetyt tulokset perustuvat vuoden 2013 lopun tietoon.

Petteri Orpo