Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo)

Hankkeen vastuullinen johtaja: Anna Laine-Petäjäkangas / Geologian tutkimuskeskus
Konsortion jäsenet: Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus
MMM:n rahoitus: vuosille 2022-2024 

Kasvualustojen käyttö viljelyssä nähdään tehokkaana tapana vastata Euroopan unionin Maatilalta ruokapöytään -strategian tavoitteisiin. Kasvualustojen kysynnän odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Koska ylivoimaisesti eniten käytetyn kasvuturpeen ilmastovaikutukset ovat haitallisia, on tarve turvetta korvaaville materiaaleille kova. Uusiutuvan rahkasammalen ominaisuudet kasvualustamateriaalina ovat lähes turvetta vastaavat ja sitä voidaan tuottaa sekä vajaatuottoisilla metsäojitusaloilla, että turvetuotannon turvekentillä. Kosteissa oloissa tapahtuvalla rahkasammalen kasvatuksella on potentiaalia vähentää korvattavien maankäyttömuotojen kuivatuksesta johtuvia CO2 päästöjä ja näin ollen tukea Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamista. Rahkasammalpohjaiset kasvualustat vähentävät kasvihuoneviljelyn kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se myös tukisi omavaraisen ja turvallisen ruokatuotannon ylläpitoa.

Rahkasammalen korjuuta metsäojitetuilta soilta on jo pilotoitu Suomessa ja materiaalin laatu on todettu toimivaksi. Suomen suuri vajaatuottoisten ojitettujen soiden ja turvekenttien ala mahdollistaisi rahkasammalen laajamittaisen korjuun ja kasvatuksen, jolloin materiaalilla olisi käytännön mahdollisuuksia turpeen korvaajana yksin tai yhdessä muiden materiaalien kanssa. Tämä kuitenkin edellyttää kattavaa ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointia, mikä ei nykyisellä tietopohjalla ole mahdollista. Hankkeen päätavoite on selvittää rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen kokonaiskestävyys sisältäen ilmasto-, talous-, monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset. Tuloksista riippuen tutkimus mahdollistaa korjuumenetelmän ja tuotteen sertifioinnin. Konsortio koostuu tutkimuslaitoksista (GTK, LUKE, SYKE) ja tutkijoista, joilla on osaaminen ja edellytykset vastata monitieteiseen tutkimuskysymykseen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, jolloin tulosten vieminen käytäntöön on välitöntä ja tehokasta.