Ravinteiden kierrätys luo kestävän ruokajärjestelmän

Köyhtyvä maaperä on uhka ruoantuotannolle

Maankuoren päällä on ohut kerros, josta kaikki elämä maapallolla on riippuvaista. Brysselissä sijaitseva tutkimusinstituutti IEEP arvioi v.2023, että jopa 73 prosenttia Euroopan unionin maatalousmaasta kärsii maaperän heikentymisestä.

Maaperän heikentyminen on siis todellinen uhka ruokaturvalle. YK:n ympäristöohjelman vuoden 2023 arvion mukaan heikentyminen saattaa vuoteen 2040 mennessä vähentää maailman ruoantuotantoa 12 prosenttia, mikä nostaisi ruoan hintoja jopa 30 prosenttia. Tämän riskin hallinta edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista maanparannustyötä peltoviljelyssä. 

Terve maaperä on keskeinen ilmastojärjestelmän osa

Maaperä on viljelyn tärkein elementti. Maaperästä huolehtimalla varmistamme ruoantuotannon jatkuvuuden ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Maaperällä on kyky toimia hiilinieluna, jolloin maaperässä tapahtuvat prosessit sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaanisten aineiden muodostamaksi hiilivarastoksi. Maaperä toimiikin valtamerien jälkeen toiseksi suurimpana hiilivarastona. Maaperän hiilinielu kasvaa, kun huolehditaan siitä, että eloperäisen aineksen määrää maaperässä kasvatetaan jatkuvasti. Tällainen maan hoito auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. 

Ravinnerikkaat biomassat kestävän kasvun mahdollistajana

Kotieläintiloilla syntyy ”mustaa kultaa” eli lantaa, joka on arvokas, sekä ravinteita että orgaanista ainetta sisältävä jae. Se on kasvien kasvun mahdollistaja pellolla. Se on omavaraisen ja huoltovarman ruokajärjestelmän perusta.  Kotieläinten lannan lisäksi meillä Suomessa on paljon muitakin ravinnerikkaita biomassoja, joita pystymme hyödyntämään kestävästi alkutuotannossa. Tällaisia biomassoja ovat muun muassa käsitelty puhdistamoliete, yhdyskuntien biojäte, maatalouden erilaiset biomassat ja teollisuuden sivuvirrat.

Pelkästään neitseellisten luonnonvarojen tai fossiilista alkuperää olevien ravinteiden käyttö ei ole vaihtoehto kestävälle ruokajärjestelmälle, joten kemiallisten lannoitteiden rinnalle tarvitaan orgaanisia kierrätettyjä ravinteita. Meidän on opittava hyödyntämään ravinteita tehokkaammin ja myös palauttamaan yhteiskunnassa kiertäneet ravinteet takaisin maaperään. 

Systeeminen muutos ruokajärjestelmän uudistajana

Olemme jo liiankin kauan tienneet, että ruokajärjestelmämme on täysin riippuvainen fossiilista alkuperää olevista ravinteista, joiden raaka-aine tulee pääosin idästä. Covid-pandemia opetti meille, millaista elämä on rikkinäisten toimitusketjujen kanssa. Viisautta on hallita olennaisia riskejä ja siinä meillä on nyt ajankohtaista siirtyä sanoista tekoihin.

Elintarviketeollisuuden päästöistä yli 90% syntyy alkutuotannossa. On siis selvää, että toimenpiteet tulevat kohdistumaan alkutuotantoon. Yksi selkeä osaratkaisu on jo olemassa (ravinteiden kierrätys), jolla sekä vähennetään lannoittamisen päästöjä, mutta myös hoidetaan maaperän kuntoa ja biodiversiteettiä.

Systeemistä muutosta ei voi kaataa yksittäisten viljelijöiden niskaan. Koko arvoketjun toiminta on saatettava läpinäkyvämmäksi ja yhteistyö tiiviimmäksi. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sopimusviljelyttäjät tekevät alueelliset saatavuuskartoitukset ja kiintiöivät omiin arvoketjuihinsa saatavilla olevia orgaanisia kierrätysravinteita, mitä sopimusviljelijät sitten käyttävät. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja arvoketjujen sisälle. Edelläkävijöillä on nyt mahdollisuus näyttää mallia, kuinka luodaan kokonaisvaltaisesti kestäviä ruokaketjuja. 

Jenni Ylikahri on maaseudun puolestapuhuja ja maatalouden kestävyyssiirtymän rakentaja. Hän työskentelee kiertotalousyhtiössä toimitusjohtajana. Hän on myös luomuviljelijä ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallituksen jäsen.